Torstai 6. heinäkuuta 2006 - Strasbourg EUVL-painos

LIITE (Kirjalliset vastaukset) - KYSYMYKSET KOMISSIOLLE

Kysymyksen nro 85 esittäjä Piia-Noora Kauppi (H-0565/06 )    

Aihe: Tilastotietoa mielenterveyskysymyksistä työhyvinvoinnin näkökulmasta  H-0565/06  
 
Työhyvinvointi on keskeinen kehittämisala Euroopan unionille. Mielenterveyskysymykset ovat lisänneet painoarvoaan osana kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Yhdysvalloissa vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia tutkimukseen osallistuneista juristeista oli ajatellut itsemurhan tekemistä. Toinen samana vuonna tehty tutkimus kartoitti sadan eri ammattikunnan edustajien taipumusta sairastua masennukseen. Juristit olivat myös tässä mittauksessa masennuskäyrän kärkipäässä.

Euroopan unionissa tiedossani on ainoastaan Ruotsin asianajajaliiton tutkimus, joka kartoitti asianajajakunnan työhyvinvointia. Tästä tutkimuksesta julkaistiin tietoa ammattikunnan lehdessä Advokaten Nr 3/2006. Onko Euroopan unionissa olemassa vastaavaa, koko unionia koskevaa tutkimustietoa eri ammattikuntien mielenterveyshäiriöiden määrästä? Onko olemassa erityisesti oikeudellisissa ammateissa toimivien työntekijöiden mielenterveyskysymyksiin liittyviä tilastoja?
   
     
(EN) Mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä Euroopan unionissa koskevan kattavan ja vertailukelpoisen tiedon puutteen korjaaminen on yksi niistä suurista haasteista, joita komissio nosti esiin mielenterveyttä käsitelleessä vihreässä kirjassaan lokakuussa 2005.

Komissiolla ei tässä vaiheessa ole käytettävissään tutkimustietoa eri ammattikuntien ja erityisesti juristien mielenterveyshäiriöiden määrästä.

Komissio kuitenkin kehottaa arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan raporttiin "Types of employment and health in the European Union". Toisessa tutkimuksessa ("Work-related stress" vuodelta 2005) määriteltiin seitsemän alaa, joilla työskentelevillä on muita korkeampi riski kärsiä stressistä. Stressitilastojen kärjessä olivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus. Molemmat tutkimukset on julkaissut Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö vuonna 2002, ja ne ovat saatavissa säätiön verkkosivuilta.

Lisäksi vuonna 2007 Eurostatin työvoimatutkimukseen liitettäviin työtapaturmia ja työhön liittyviä terveysongelmia koskeviin lisäkysymyksiin sisältyy työhön liittyviä mielenterveyskysymyksiä kuvaavia muuttujia. Näitä tietoja voidaan siis tarkastella yhteydessä vastaajan ammattiin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat saatavilla vuonna 2008.

Vastaavasti Euroopan terveyshaastattelututkimuksessa, josta on tarkoitus tulla julkisen terveydenhuollon tilastointiväline, kerätään lähivuosina tietoa henkisestä hädästä ja henkisestä hyvinvoinnista, jotka voivat olla sidoksissa ammattiin.

Lopuksi todettakoon vielä, että komissio analysoi parhaillaan noin 250:tä vastausta, jotka kertyivät mielenterveydestä laadittua vihreää kirjaa koskevassa kuulemisessa.

Vihreän kirjan seurannasta päätettäessä on arvioitava mahdollisuutta parantaa mielenterveyttä koskevien tilastotietojen saatavuutta EU:ssa.

Työviihtyvyyden jatkuva parantaminen kuuluu todellakin Euroopan unionin keskeisiin kiinnostuksen kohteisiin, kuten komissio totesi tiedonannossaan "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006"(1) . Työviihtyvyys merkitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja on siten laajempi käsite kuin työtapaturmilta ja ammattitaudeilta suojaaminen. Se liittyy uusiin tauteihin kuten stressiin, masennukseen ja ahdistuneisuuteen, sekä työpaikkaväkivaltaan, häirintään ja kiusaamiseen, jotka yksistään muodostavat 18 prosenttia työterveyteen liittyvistä ongelmista ja joista neljännes johtaa vähintään kahden viikon poissaoloon työstä.
  
  (1) KOM (2002) 118 lopullinen, 11.3.2002