Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Mepin työ
Meppikiertue
Työni Euroopan parlamentissa
Aikaansaannokseni meppinä
Mietinnöt
Lausunnot
Päätöslauselmat
Puheenvuorot parlamentin täysistunnoissa
Kirjalliset kysymykset
Suulliset kysymykset
Ajankohtaista politiikassa
Työni Suomessa
Avustajat

10. heinäkuuta 2006 E-3104/06
 
KIRJALLINEN KYSYMYS esittäjä(t): Piia-Noora Kauppi (PPE-DE) komissiolle 

Aihe: Meristrategiadirektiiviä koskevan ehdotuksen ympäristövaikutus Itämeren näkökulmasta
 
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisen toiminnan vuoksi meriympäristö on vakavasti vaarassa. Komissio julkaisi tämän vuoksi vuonna 2005 ehdotuksen meristrategiadirektiiviksi (KOM(2005)0505), jonka tavoitteena on palauttaa meriympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Ehdotuksella pyritään lisäämään merien kestävää käyttöä ja suojelemaan siten niiden ekosysteemejä.

Miksi Euroopan merien, esimerkiksi Välimeren ja Itämeren, ekosysteemit on otettu hyvin eri tavoin huomioon ehdotuksessa meristrategiadirektiiviksi? Onko tavoitteita asetettaessa otettu huomioon, että Itämeri on erityisen haavoittuva esimerkiksi öljykatastrofien aiheuttamalle täydelliselle tuholle? Miten voitaisiin varmistaa, että kolmannet maat tukevat osaltaan strategiaa?

Vastaus

14. syyskuuta 2006 E-3104/2006 


Stavros Dimasin komission puolesta antama vastaus


Koska Euroopan merialueiden olosuhteet, ongelmakohdat ja tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan vaihtelevia, tapauskohtaisesti mietittyjä ratkaisuja. Olosuhteiden vaihtelevuus olisi otettava huomioon, kun valmistellaan ja toteutetaan niitä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ympäristön hyvä tila.

Näin ollen meristrategiadirektiiviä koskevaan ehdotukseen(1) sisältyy ajatus merialueiden määrittelemisestä maantieteellisten ja ympäristökriteerien perusteella. Näihin merialueisiin sisältyisi myös Itämeri. Unionin tasolla ei ole tarkoitus ryhtyä mihinkään hallinnollisiin toimenpiteisiin; sen sijaan jäsenvaltiot velvoitetaan kehittämään meristrategioita alueellisella tasolla, jolloin voidaan suunnitella yksilöllisiä ratkaisuja kullekin merialueelle ominaisiin ongelmiin. Tästä syystä strategialla pyritään edistämään yhteistyötä aluemeriä koskevien yleissopimusten puitteissa. Itämeren alueella tällainen yleissopimus on Itämeren suojelukomissio (HELCOM).

Ehdotetuilla menetelmillä varmistetaan, että Itämerelle ominaiset ongelmat otetaan asianmukaisella tavalla huomioon. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi ravinnepäästöistä aiheutuva rasitus, ilmastonmuutoksen Itämeren meriluonnolle aiheuttamat pitkäaikaisvaikutukset sekä suuren öljyvuodon riski, jota pahentaa nopeasti lisääntyvä meriliikenne, erityisesti öljykuljetukset.

Meriympäristöön liittyvät kysymykset eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja tästä syystä ehdotetun meristrategiadirektiivin toteutuksessa tarvitaan tehokasta yhteistyötä myös kolmansien, samojen merialueiden piiriin kuuluvien valtioiden kanssa. Komission ehdotuksessa painotetaankin aluemeriä koskevien yleissopimusten tärkeyttä. Strategia ja aluemeriä koskevat yleissopimukset tukevat toinen toisiaan:

— strategian onnistuminen riippuu siitä, miten tehokkaasti jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja pystyvät koordinoimaan toimintaa sekä keskenään että kolmansien valtioiden kanssa. Paras foorumi yhteistyölle ovat aluemeriä koskevat yleissopimukset. Helcomin pitkä kokemus tieteellisestä ja teknisestä osaamisesta Itämeren alueella, yhdessä koko Itämeren alueen kattavan toiminnan kanssa – mukana ovat kaikki yhdeksän rantavaltiota, mukaanluettuna Venäjä, ja yhteistyötä tehdään myös valuma-alueeseen kuuluvien valtioiden kanssa – sekä osoitettu kyky toimia tehokkaasti alueellisella tasolla tekevät Helcomista korvaamattoman yhteistyökumppanin strategian toteutuksessa. Yhteistyö kaikkien Itämereen rajoittuvien valtioiden kesken on välttämätön edellytys onnistuneelle alueen meriympäristön suojelulle;
 
— ehdotettu meristrategiadirektiivi vahvistaa myös osaltaan aluemeriä koskevia yleissopimuksia, sillä se tarjoaa selkeät, oikeudellisesti valvottavissa olevat puitteet, joissa jäsenvaltiot voivat toimia. Tämä vuorostaan tukee EU:n vaikutusvaltaa niissä kolmansissa maissa, joiden kanssa se jakaa yhteisiä merialueita.

(1) KOM(2005)505 lopullinen.

 

 << Takaisn kysymyksiin