28. maaliskuuta 2007 E-0846/2007

Hätäpuhelujen laatustandardit
 
Viviane Redingin komission puolesta antama vastaus

Komissio on aktiivisesti mukana 112-hätänumeron kehittämisessä Euroopassa ja raportoi seikkaperäisesti ja säännöllisesti numeron käytännön toteutuksesta. Yhteydenpidossaan jäsenvaltioiden kanssa komissio kannustaa niitä voimakkaasti vahvistamaan pyrkimyksiään löytää parhaat mahdolliset ratkaisut hätäviestintään. Komissio tarjoaa jäsenvaltioille myös tilaisuuksia jakaa osaamistaan ja vaihtaa tietoja hyviksi todetuista toimintamalleista.

Yhteisön perustamissopimus kuitenkin rajoittaa komission toimivaltaa tässä asiassa. Hätäpalvelut ja väestönsuojelu kuuluvat yksiselitteisesti jäsenvaltioiden vastuulle. Kuten yleispalveludirektiivin(1) 26 artiklassa todetaan, EU-lainsäädännössä asetetaan kuitenkin jäsenvaltioille velvollisuus varmistaa, että kaikki yleisesti saatavilla olevien puhelupalvelujen käyttäjät voivat soittaa hätäpalvelukeskukseen ilmaiseksi käyttäen yleiseurooppalaista 112-hätänumeroa. Lisäksi siinä edellytetään, että hätäpuheluihin vastataan asianmukaisesti ja että ne käsitellään kansalliseen hätäpalveluorganisaatioon parhaiten sopivalla tavalla viestintäverkon sallimien teknisten mahdollisuuksien rajoissa.

Komissio luonnollisesti kannattaa jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti asettamia korkeita laatustandardeja 112-puhelujen käsittelylle, mutta sen virallinen toimivalta rajoittuu pelkästään direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseen.

Komissio pitää tärkeänä vertailukohtana 112-numeron palvelutasolle kussakin jäsenvaltiossa sitä palvelun tasoa ja laatua, jota noudatetaan kyseisen jäsenvaltion kansallisen hätänumeron kohdalla. Maaliskuussa 2005(2) komissio korosti, että ”… loppukäyttäjän olisi voitava luottaa 112-numeroon samalla tavoin kuin kansalliseen hätänumeroon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 112-numeroon soittavan olisi saatava vastaavaa palvelua (puhelun käsittelyn laadun ja varsinkin puhelun käsittelyyn kuluvan ajan suhteen) kuin toiseen kansalliseen hätänumeroon soitettaessa.” Tämä periaate, ja komission mahdollisuus ryhtyä tarvittaessa oikeudellisiin toimiin jäsenvaltioita vastaan, varmistaa 112-hätäpuhelujen asianmukaisen ja syrjimättömän kohtelun yksittäisissä jäsenvaltioissa. Koska 112-hätänumeron tämänhetkinen oikeusperusta ei kuitenkaan anna eväitä asian yleiseurooppalaiseen standardointiin, edellä mainitulla periaatteella ei voida taata, että yhdessä jäsenvaltiossa noudatettuja korkeita standardeja noudatettaisiin 112-puheluissa myös muissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee esimerkiksi juuri parlamentin jäsenen esiin nostamia hätäpuhelujen vasteaikoja.

Varmistaakseen palvelun laadukkuuden edellä kuvatun periaatteen mukaisesti komissio käyttää täysimääräisesti tarkastusoikeuksiaan ja tutkii tarkkaan jäsenvaltioiden lainsäädännön tällä alalla. Komissio tutkii myös huolellisesti kaikki kansallisilta viranomaisilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä saadut valitukset. Komissio pitää yhteyttä jäsenvaltioihin asiaa koskevissa neuvoa-antavissa komiteoissa, tässä tapauksessa viestintäkomiteassa, sekä erityisessä asiantuntijaryhmässä, joka on perustettu parantamaan osapuolten yhteydenpitoa 112-asioissa. Kyseisessä ns. hätäviestien asiantuntijaryhmässä kehitetään yhteisiä ratkaisuja hätäkeskusten tavoittamiseen ja viestintään. Parhaillaan asiantuntijaryhmässä pohditaan 112-hätänumerolle asetettavia toiminnallisia vaatimuksia Euroopan tasolla.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi), EYVL L 108, 24.4.2002.
(2) Viestintäkomitean työasiakirja COCOM05-07.