Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
24.10.2008 Asiallisin asein kohti sunnuntaita - Nykypäivä
14.10.2008 Imperiumi iskee takaisin - Kaleva
03.10.2008 Markkinoilla myllertää
19.09.2008 Lapin radion kolumni - Kokoomus on valmistautunut kunnallisvaaleihin talkoohengessä
19.09.2008 Talkoilla hyvinvointia
18.09.2008 Pelastetaan eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta - Lapin radio
16.09.2008 Väärä aika panna suut suppuun - Kaleva
15.09.2008 Europarlamentin syksy käynnistyy - Tervareitti
12.09.2008 Piia-Noora Eurofi-konferenssissa: Priorities For EU Securities Infrastructures And Prospects Of Transatlantic Infrastructures
11.09.2008 Piia-Noora Eurofi-konferenssissa: EU Priorities for Investment Funds And EU Securities Infrastructures
05.09.2008 Paljon hyvää pikkurahalla - Maaseudun tulevaisuus
18.08.2008 Puhdasta energiaa ilman puhdasoppisuutta - Kaleva
26.06.2008 Mitä ei olisi saanut unohtaa - Lapin radio
06.06.2008 Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan? - Nykypäivä
26.05.2008 Laajentumiseen ei tule suhtautua mustavalkoisesti - Kaleva
16.05.2008 Nuorisoystävällinen Euroopan unioni - Vaikute
09.05.2008 Ovet auki nykypäivään! - Nykypäivä
02.05.2008 Itämeren alue toimii - Forum24
25.04.2008 Globalisaatio - parasta mahdollista kehitysapua - Tervareitti
25.04.2008 Kriisi poikii hyvää - Kaleva
 
Seuraava sivu >>  
   
Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
16.11.2007

Ranskan EU-puheenjohtajakauden alkuun on aikaa vielä yli seitsemän kuukautta, mutta maan hyperaktiivinen presidentti Nicolas Sarkozy on jo täydessä vauhdissa, aivan niin kuin Slovenian vuoden vaihteessa alkavaa vahtivuoroa ei olisikaan. Viime viikolla presidentti Sarkozy vieraili Washingtonissa pohjustamassa puheenjohtajakautta Valkoisessa talossa ja kongressissa ja tällä viikolla hän piipahti Euroopan parlamentissa kertomassa näkemyksistään parlamentille.

Sarkozylta eli eu-slangilla Sarkolta on totuttu kuulemaan räväköitä mielipiteitä, mutta tällä kertaa hän tuotti pienen pettymyksen. Puhe ei ollut räväkkä, vaan hienostuneen elegantti kauniine sanankäänteineen henkisten arvojen Euroopasta, yhteisestä identiteetistä ja ihmisoikeuksien puolustamisesta. Hyvä puhe sinänsä, muttei sisältänyt uusia avauksia tai sellaista dynamiikkaa, mitä häneltä parhaina hetkinä on irronnut. Alkaako idealingon tahti hiipua vai onko kyseessä järkevä keskittyminen jo tehtyihin aloitteisiin?

Ranskan puheenjohtajakauden päätavoite on eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen. Eurooppalainen puolustusulottuvuus on toki ollut gallien lempilapsi aina, joten siinä mielessä rintamalta ei kuulu mitään uutta. Uutta on kuitenkin se, että tällä kertaa esityksillä saattaa olla läpimenon mahdollisuuksia, sillä paineet EU:n roolin kasvattamiselle ovat kaikkialla suuret.

Kuten Sarkozy itsekin totesi Washingtonissa, Nato ei ehdi joka paikkaan ja EU:n on entistä enemmän paikattava tätä aukkoa. Vaikeisiin, usein pitkää läsnäoloa vaativiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin on järkevää sitoutua yhdessä. Toisaalta puolustuskustannukset nousevat sellaista vauhtia, noin 7 prosenttia vuodessa, ettei yksikään valtio Euroopassa voi yksin pitää yllä uskottavaa puolustusta jo pelkästään taloussyistä. Niinpä siinä missä Ranskan aikaisemmat yritykset saada puolustusagendaa eteenpäin ovat usein kaatuneet muiden vastahakoisuuteen, nyt myös moni muu jäsenvaltio on valmiimpi ottamaan tarvittavat askeleet kohti yhteistä puolustusta. Onko tätä poliittista tahtoa riittävästi, jää nähtäväksi.

Ennen kaikkea ranskalaisille tuottaa päänvaivaa vanha kiistakumppani Iso-Britannia, joka suhtautuu varauksellisesti Kanaalin takaisten naapureidensa kaavailuihin mm. yhteisestä eurooppalaisesta johtokeskuksesta ja EU-sotilaiden koulutusjärjestelmästä. Briteille Sarko tarjoaa porkkanana Ranskan paluuta Naton sotilaalliseen johtojärjestelmään, josta se lähti yli 40 vuotta sitten. Sarkozy on valmis lupaamaan maansa osallistuvan entistä painokkaammin NATO:n uudistuksiin, joita brititkin ajavat, mikäli samalla myös itsenäistä EU:n puolustuskykyä kasvatetaan.

Veikkaan, että ensi vuosi tulee olemaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisen supervuosi. Suomellakin on tässä paljon kansallisia etuja valvottavanaan. EU:n kummajaisena, NATO:n ulkopuolisena maana, meidän on varmistettava läsnäolomme päätöksenteon ytimessä, kuten Vanhasen-Kataisen hallitusohjelmaankin on kirjattu. Samalla meillä on kansallisen turvallispoliittisen strategian tarkastelu kesken, mikä saattaa aiheuttaa hetkittäin päänvaivaa kansallisten kantojen muodostamiselle. Selvää on, että kaikkien aihetta sivuavien selvitysten on oltava julkisia, niin että kaikki halukkaat voivat osallistua eurooppalaiseen keskusteluun uudistetun unionin tulevaisuuden linjauksista.
 
Takaisin etusivulle