Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
02.05.2005

Euroopan unionissa on vakava rakenteellinen ongelma. Se on useasti huomioitu, mutta aina todettu mahdottomaksi ylittää. Ongelma on, että vaikka eurooppalainen yhteistyö on elintärkeää, sen välttämättömyydestä ei voida puhua avoimesti kansallisten vaalien aikana.

Eurooppalaisen politiikan rakenne on muuttunut oleellisesti viime vuosikymmenien aikana. Vaalit käydään kuitenkin edelleen puhtaasti kotimaisin teemoin. Tässä kansanvallan toteuttamishetkessä pesii näin olleen menneeseen aikaan nivoutunut populismin paise, joka uhkaa mädäntää koko EU:n.

Kun vaalipäivä lähestyy, hallitukset ja oppositiot huomaavat edullisemmaksi kosiskella kansaa kapea-alaisilla lupauksilla kuin selvittää heille nyky-politiikan muuttuneen luonteen vaatimukset. Nykyään harvoja lupauksia voidaan enää lunastaa puhtaasti sisäisin voimavaroin ja keinoin. Useasti vain eurooppalainen yhteistyö mahdollistaa lupausten todellisen pitämisen käytännössä.

***

Lähiaikoina käydään yhdet vaalit ja yksi kansanäänestys, jotka korostavat tätä ristiriitaa. Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit toistavat merkityksettömiä maahanmuuttolinjauksiaan työväenpuolueen keskittyessä koulutukseen ja terveydenhoitoon. Kumpikaan ei halua ryvettyä hankalassa EU-väittelyssä. Leikitään, että politiikkaa voi käydä puhtaasti kansallisin ehdoin.

Ranskan kansanäänestys EU:n perustuslaista toukokuun lopussa on vielä irvokkaampi esimerkki tästä toistuvasta kosiskeluriitistä. Keskustelun sisältö ei edes liity perustuslakiin, vaan vainoharhaiseen pelotteluun ja nurkkakuntaisten myönnytysten tekoon. Vaikka perustuslain edut ovat kiistattomat, mikään ei tunnu perustuslain tekstiin keskeisesti vaikuttaneen Manner-Euroopan mahtikansalle riittävän.

Erityisen tiukat ja katkerat kansalliset vaalit vaikuttavat EU:n toimintaan paitsi itse kampanjoinnin aikana myös kauan sen jälkeen. Esimerkiksi Saksan vuoden 2002 vaalit happamoittivat liittokansleri Schröderin välit Yhdysvaltoihin ja omalta osaltaan kannustivat Ranskaa koventamaan sille aika ajoin ominaista Amerikka-vastaista kulttuurisotaansa. Paluu jokapäiväiseen työjärjestykseen Yhdysvaltojen kanssa on ollut hidasta ja mutkikasta.

Negatiivinen vaalipopulismi on osaltaan johtanut myös Keski-Euroopan talouksien vajaatoimintaan. Luvatut kaupan esteet ja suojamuurit on ainakin osittain säilytettävä, vaikka yhteinen etu vaatisi reformia.

***

Vaalien ja jokapäiväisen käytännön politiikan etäisyys säilyy niin kauan, kun poliitikot pelkäävät väitellä asioista niiden oikeilla nimillä eritoten juuri vaalien aikaan, jolloin poliittiset linjavalinnat ovat näkyvimmillään ja silloin tällöin pääsevät jopa kansalaisten kahvipöytäkeskustelujen teemoiksi . EU mielletään tulevaisuudessakin vastenmieliseksi pikkubyrokratian tyyssijaksi, ellei ihmisille valoteta yhteyttä heidän toimiaisissa vaaleisssa antamansa äänen ja EU-toiminnan välillä.

EU on ainutlaatuinen poliittinen luomus. Tarvitaan siis myös ainutlaatuisia retorisia keinoja sekä uusia konkreettisia ja toimivia eurooppalaisia yhteistyömuotoja, jotta EU näkyy sellaisenaan ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Euroopan unionissa on parannettavaa, kuten kaikessa mitä ihminen on luonut. Huolimatta viilauksen tarpeesta siellä sun täällä, unioni on kuitenkin maailmanhistoriallisessakin mittakaavassa suuri menestystarina, jolla meille kaikkein tärkein manner on pystynyt takaamaan rauhan, vakauden, turvallisuuden ja vaurauden miljoonille ihmisille puolen vuosisadan ajan. Se ei ole ihan vähäpätöinen juttu.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja,
Oulu
 
Takaisin etusivulle