Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kilpailukyvyllä kärkeen - Kaleva
13.05.2005

Euroopan unionin jäsenyys on ollut Suomelle menestyksellinen valinta. VATTin tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen EU-jäsenyyden hyödyt ovat moninkertaisesti ylittäneet jäsenyyden varjopuolet. Talouden ja viennin kasvu on ollut nopeaa, korot ovat alentuneet ja kuluttajahinnat ovat lähestyneet eurooppalaista keskitasoa.

Kansantalouden myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole ainoa hedelmä, jota EU-jäsenyys on kantanut. Jäsenyyden myötä Suomen kansainvälinen painoarvo on huomattavasti kokoamme suurempi. Olemme osa suurvaltaa esim. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä kansainvälisessä kaupassa. EU:n kautta olemme vaikuttaneet moneen historialliseen hankkeeseen, kuten Kioton sopimukseen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseen. Yksin meillä ei olisi ollut painoarvoa näissä kysymyksissä.

Suomen on jatkossakin oltava rohkea ja ennakkoluuloton, dynaaminen toimija Euroopan unionissa. Kyse on win-win -tilanteesta. Suomi auttaa omalla panoksellaan EU:ta uudistumaan, asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, ja myös toteuttamaan ne. Toisaalta EU:n oikein kohdistetut ja ajoitetut toimet vievät myös Suomea eteenpäin.

Suomen on myös entistä tiukemmin puolustettava EU:n jäsenvaltioiden tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua. Huolestuttavaa on ollut havaita, kuinka suuret jäsenvaltiot ovat vaatineet ja saaneet itselleen erityiskohtelua niin vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisessa kuin keskeisissä virkanimityksissäkin.

Erityisesti meidän on vaalittava avointa markkinataloutta, vapaakauppaa, hyvää taloudenpitoa ja kilpailukykyä korostavien jäsenvaltioiden yhteistyötä. Kyllä 25 valtion unionista jarruttelijoita löytyy ihan riittävästi. Kuulumalla unionin proaktiiviseen, reformistiseen ja dynaamiseen etujoukkoon kannamme vastuumme siitä, että EU kykenee vastaamaan todellisiin haasteisiinsa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn saralla. Tämä on todellista solidaarisuutta, toisin kuin kansallisesti itsekäs vastaanhangoittelu.

Jos EU reformit hyytyvät aktiivisuudestamme huolimatta, on Suomen toimittava tarvittaessa ilman unioniakin. Meille ei riitä, että olemme parhaita EU:ssa, jos EU painii divarissa globaalien kilpailijoidemme pelatessa mestaruusliigaa.

Kiina-ilmiöiden ja globalisaation arvopohjan ihmettelyn aika on jo ohi. Maailman talousmahdeiksi USA:n ja Euroopan rinnalle ja ohi on noussut uusia pelaajia. Kiinan ja Intian nousu talouden globaaleiksi suurvalloiksi muuttaa geopolitiikkaa merkittävästi. Vahva talouskasvu ja kasvava väestö johtavat niiden painoarvon kasvuun.

USA näyttäisi pärjäävän kilpailussa. Ikääntyvälle Euroopalle ennuste ei ole yhtä hyvä; toisaalta osa jäsenmaista voi onnistua siinä muita paremmin. On selvää, että Suomen on oltava näiden EU:n "sisäisten sankarien" joukossa, mutta koko EU:n menestys on luonnollisesti meillekin keskeistä.

Suomalaisten vaikuttajien analyysissa EU:n ja Suomen nykytilanteesta ei näyttäisi olevan suuria eroja. Eroavaisuudet puolueiden välillä löytyvätkin lähinnä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista keinoista. On ylipäätään helpompi esittää vaatimuksia kuin toteuttaa toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi.

EU:n kilpailukyvyn nostamisen työkalupakki ristittiin keväällä 2000 Lissabonin agendaksi. Valitettavasti tämä kunnianhimoinen uudistusohjelma on jäänyt suurten sanojen ja pienten tekojen asteelle.

Tavoite Euroopan nostamiseksi maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä on käytännössä jo aikoja sitten epäonnistunut. En usko, että Eurooppa on 2010 tai edes 2020 maailman kilpailukykyisin talousalue. Mitalisijakin on tiukassa, mutta ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen. Lissabonin agendaa ei tietenkään pidä jättää oman onnensa nojaan, vaan taistella entistäkin kovemmin tavoitteiden puolesta.

Ongelmana on, että lähes kaikki keskeiset kilpailukykyyn liittyvät päätökset tehdään jäsenmaissa, ei unionitasolla. Jäsenvaltiot ja niiden hallitukset taas ovat pitkään kärsineet voimakkaan nousukauden jälkeisestä krapulasta ja jähmeydestä. Johtajuus puuttuu, uskallus uupuu ja toteuttamiskyky takkuilee.

Ei hallitusten tarvitse keksiä pyörää uudestaan saadakseen reformit jälleen liikkeelle. Riittäisi, että lopetettaisiin vastaanrimpuilu silloin, kun suuria mahdollisuuksia sisältäviä esityksiä tarjoillaan EU:n huippukokouksille kuin Manulle illallista.

Oli suuri pettymys nähdä, kun EU-maiden johtajille annettiin palveludirektiivin myötä erityinen mahdollisuus parantaa kilpailukykyä unionitason päätöksillä, on koko hanke nyt vesittymässä vasemmiston valheellisten uhkakuvien ja jäsenmaiden sisäpoliittisten ongelmien alle.

Palveludirektiivi on surullinen esimerkki siitä, kuinka EU:ta voidaan myös käyttää kokonaisuuden etuja vastaan ja itsekkäiden päämäärien ajamiseen. Tosiasioita vääristelemällä ja yleistä muutosvastarintaa hyväksi käyttäen voidaan viivyttää perusteetta sisämarkkinoiden toteutumista myös palveluiden alalla.

Euroopan tasolla palveludirektiivin toteutuminen edistäisi kilpailukykyämme ja edesauttaisi työllisyyttä. Arvioiden mukaan se synnyttäisi Eurooppaan yli miljoona uutta työpaikkaa. Palvelumarkkinoiden kehitysmaa Suomi olisi varmasti tässä kehityksessä yksi suurimpia hyötyjiä.

Niillä aloilla, joilla on saavutettu toimivat sisämarkkinat, on luotu niin paljon hyvää ja myönteistä, että saman reseptin soveltamista uusiinkin tilanteisiin kannattaa suosia. Sisämarkkinoiden vapauttaminen on komission laskujen mukaan luonut Eurooppaan 2.5 miljoonaa uutta työpaikkaa ja markkinoiden avautuminen on mm. televiestintäsektorilla pudottanut puhelujen hintoja yli 50 % vuoden 1998 hintoihin verrattuna.

Tämä osoittaa, että niin kansalaiset kuin eurooppalaiset kansantaloudetkin hyötyvät merkittävästi sisämarkkinoiden vapauttamisesta. On selvää, että voimme pysyä kehityksen mukana vain vahvistamalla sisämarkkinoitamme. EU on talouden suurvalta ja sen pitää osata myös käyttää suurvalta-asemaansa fiksusti ja tehokkaasti.
 
Takaisin etusivulle