Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kompastuuko unioni kommunikaatioon? - Nykypäivä
09.08.2005

Viime viikkoina mediassa on keskusteltu vilkkaasti EU:n julkisesta kuvasta ja komission yrityksistä parantaa unioniviestintää. Viime viikolla Helsingin Sanomien Juha Akkanen suomi terävin sanoin komission uutta viestintäpolitiikkaa ja moitti suunnitelmia elävästä elämästä vieraantuneiksi. Myös muutamien ulkomaisten meppien aloite EU:n omasta tv-kanavasta on tyrmätty typeräksi heti kättelyssä.

Tällä viikolla keskustelua jatkoi EU:n ministerineuvoston korkealta virkamiespaikalta Suomeen palaava, EVAn johtajaksi siirtyvä ???veteraaniunionisti??? Sixten Korkman kommentoimalla Aamulehdessä osuvasti EU:n kärsivän syntipukkisyndroomasta. Korkmanin mukaan ministerit palaavat EU-kokouksista kotimaahan, kaikki hyvät ja kansalaisten silmissä suositut päätökset ovat ministerin ansiota ja osoitus loistavista neuvottelutaidoista, kun taas ikävät ratkaisut syydetään EU-byrokraattien niskaan. Näin kansalaisille pikku hiljaa välittyy kuva, että kaikki EU:n tuoma ???paha??? on peräisin Brysselistä ja ???hyvä??? kotimaisista toimista.

On varmasti totta, että EU kärsii monenlaisista kommunikaatio-ongelmista. Ongelmaa ei pidä vähätellä. Kansalaisten kokonaiskuva EU:sta on hyvin pitkälle kiinni juuri tiedotusvälineiden jalostaman tiedon laadusta ja helposta saatavuudesta. Sellaisia kansalaisia, jotka oma-aloitteisesti hankkivat tietoa unionin päätöksenteosta vaikkapa käymällä virallisilla EU-tiedon nettisivuilla tai osallistuvat EU-teemoista järjestettäviin kansalaistilaisuuksiin on varmasti häviävän pieni joukko.

Keskustelussa unionin julkisuuskuvasta on kuitenkin yksi iso virhe, johon Korkmankin haastattelussaan viittasi. Kaikkein eniten vastuuta EU-viestinnästä on niillä, jotka jotain haluavat viestiä ??? ei tiedotusvälineillä tai kuuntelijoilla. Suurin motivaatio levittää EU:n ilosanomaa tehokkaasti on luonnollisesti poliitikoilla, jotka ovat EU:n maallikkosaarnamiehiä ja -naisia, ei leipänsä puolesta viranomaistietoa jakavilla ???leipäpapeilla???. EU-koneiston virallisten viestijöiden temput EU:n julkisuuskuvan kohottamiseksi ovat toki tärkeitä, muttei niillä voida pelastaa tilannetta, mikäli suoraan kansalle vastuussa olevat poliitikot laistavat vastuunsa ja käyttävät EU:ta tarkoitushakuisesti omien poliittisten tavoitteidensa kirkastamiseen ja unionin maineen mustamaalaamiseen.

On myös muistettava, ettei vika useimmiten ole peilissä, jos peilin välittämä kuva on vino. Euroopan unionin toiminnassa on paljon korjattavaa. Eivät epäkohdat sillä parane, että me poliittiset päättäjät panemme päämme pensaaseen ja odotamme, ettei kukaan oikeasti huomaa ongelmien olevan tosia. Virheet pitää avoimesti myöntää ja keksiä ratkaisumalleja niiden oikaisemiseksi. En usko kansalaisten odottavan EU:lta ja sen toiminnasta vastuussa olevilta ihmisiltä ihmeitä, mutta kovaa työtä ja rehellistä realismia heillä on lupa valitsemiltaan päättäjiltä toivoa.
 
Takaisin etusivulle