Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Markkinoilla myllertää
03.10.2008

Maaseudun tulevaisuus

Rahoitusmarkkinoiden epävakauden leviäminen globaalisti kulovalkean lailla on tyypillistä nykyajalle, erityisesti rahoitusmarkkinoilla, jotka ovat tänä päivänä yksi kaikkein globaaleimpia bisnessektoreita. Holtittomuus, ylilyönnit ja sääntelyn pettäminen toisella puolella maailmaa tuntuu potentiaalisesti kaikkialla maailmassa tavallisten kuluttajien kukkarossa.

Suomi ei kuitenkaan onneksi joudu kohtaamaan kriisiä kylmiltään. Syvä pankkikriisi 1980-90 ???lukujen taitteessa ja sitä seurannut lama oli raskas kokemus, mutta haasteet pystyttiin kääntämään mahdollisuuksiksi, ja Suomi nousi maailman kärkimaiden joukkoon alle 10 vuodessa.

Rahoitusmarkkinoiden systeemiriskit on meillä ymmärretty hyvin. Pankkisektorimme on moderni ja liiallisia riskejä on osattu välttää. Suomen pankkien, yritysten ja kotitalouksien talous on vahva ja vakaa. Eläkevarat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti. Lisäksi ei ole näkyvissä työllisyyden merkittävää heikkenemistä. Vaikka siis edessä ovat epävarmuuden ajat myös Suomessa, meillä ei ole mitään syytä antautua lamatunnelmille. Ja mikäli taantuma iskisi Suomeen, olemme varautuneet myös siihen.

Olemme hoitaneet julkista talouttamme hyvin, mikä mahdollistaa budjettielvytyksen nyt, kun sille on maailmanmarkkinoiden horjuessa tarvetta. Vuoden 2009 budjetti panostaa kansalaisten ostovoiman elvyttämiseen, merkittäviin palkankorotuksiin ja tuloveroalennuksiin, kotitalousvähennyksen kasvattamiseen, eläkkeiden ja muiden sosiaalisten tulonsiirtojen tasokorotuksiin sekä julkiseen infrastruktuuriin. Nämä toimet luovat kansantalouteemme uutta ostovoimaa, pitävät markkinat dynaamisina ja firmat elinvoimaisina.

Rahoitusmarkkinakriisissä on eurooppalainen ulottuvuutensa. Europarlamentissa laadimme lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on luoda tasapuoliset puitteet alan toimijoille. Makrotaloudessa valtiovarainministereillä on kuitenkin poliittinen päävastuu, sillä suurin osa kasvua tukevista työkaluista on heidän työkalupakissaan, ei EKP:lla, eurooppalaisilla lainsäätäjillä tai markkinatoimijoilla. Siksi saammekin olla tyytyväisiä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ennakoivaan otteeseen ja ripeisiin toimiin. Uskon, että Suomi selviää tästä kriisistä osittain hänen ansiostaan.

Kriisissä piilee usein seuraavan menestystarinan siemen. Koettelemusten jälkeen yhteiskunnassa tehdään väistämättä korjausliikkeitä. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on nyt jo osoittanut kaikille sektorin tärkeyden. Keskustelu ja tietoisuus rahoitusasioista lisääntyy, mikä on tärkeää uusiin kriiseihin valmistauduttaessa.

Nousut ja laskut kuuluvat talouden luonnolliseen kiertokulkuun. Laskusuhdanne voi olla oikein hyödynnettynä jopa hyvä pohja uudelle nousulle, joka varmasti lähtee liikkeelle aikanaan. Ei pian, mutta eittämättä jonain päivänä. Laskusuhdanne on myös aina hyvä peiliin katsomisen paikka - olemmeko tehneet kaiken voitavamme pitääksemme markkinat ja maan talouden kunnossa? Mitä uutta voisimme keksiä? Viime lamasta nousi fenix-Suomi it-teknologian ja maailmantason huippuosaamisen siivin. Mitähän hyvää tämä kriisi vielä poikiikaan.
 
Takaisin etusivulle