Euroopan Unioni Oulun menestyksen takana - Kaleva
02.09.2005
Kaupunkimme on tällä viikolla näyttävin menoin juhlistanut 400-vuotista historiaansa. Juhlaan on todella aihetta. Vuonna 1605 kaupunkioikeudet saanut Oulu on erityisesti 1900-luvun lopulla elänyt kukoistuskautta, joka hakee vertaistaan jopa kaupungin omasta maineikkaasta historiasta.
1700- ja 1800-lukujen taitteessa kaupunki vaurastui tervalla ja sen viennillä. Kuten tohtori Matti Salo teoksessa "Oulun vuosisadat 1605-2005" toteaa, kaupungin kauppalaivasto oli jonkin aikaa Suomen suurin. Myös 1800-luvun loppupuolella Oulu oli suhteellisen rikasta seutua ja kaupungin merkitys merkittävänä koulukaupunkina kasvoi.
Kaupungin lähihistorian suurin buumi lähti kuitenkin liikkeelle sotien jälkeen, ensin perinteisen vientiteollisuuden nousuna ja myöhemmin 1980-luvulta lähtien langattoman viestinnän vallankumouksen myötä. Kolmannen vuosituhannen alussa Oulu on eittämättä yksi pohjoisen Euroopan suurimpia menestyjiä.
Kaupungin kehityksen takaa on löydettävissä selvä punainen lanka; kansainvälisyys. Jo tervaporvarien ajat tekivät Oulusta vientikaupungin, jonka vauraus oli olennaisesti riippuvainen sutjakkaasta pääsystä Manner-Euroopan ja valtamerten takaisille markkinoille.
Näiden yhteyksien luominen, vakiinnuttaminen ja säilyttäminen ei aina ole ollut itsestään selvää. Syrjäinen sijaintimme ja ilmasto-olosuhteemme ovat tosiasioita. Haasteista selvitäksemme meidän onkin tullut vuosisatojen varrella kehittyä muita taitavammiksi, osaavammiksi ja aktiivisemmiksi. Oululaisten on itse täytynyt rakentaa menestyksensä perusta.
Viime vuosikymmenien poliittisista päätöksistä suurin merkitys kaupungillemme on oman yliopiston perustamisen lisäksi ollut jäsenyys Euroopan unionissa. Juuri Oulu ja sen kaltaiset kansainväliset kauppakaupungit ovat mantereemme yhdentymisen suurimpia voittajia. Vientiteollisuutemme ei olisi voinut kasvaa ja tuottaa hyvinvointia asukkaillemme ilman vapaata pääsyä Euroopan markkinoille. Suomen ulkomaankaupan viennistä EU-vienti kattaa noin 60 prosenttia. Pelkästään vienti euroalueelle oli viime vuonna yli 40 prosenttia. Oululle keskeisen huipputeknologian viennin osuus Suomen koko viennistä on viime vuosina ollut noin viidenneksen luokkaa. Tällaisiin lukuihin tuskin olisi päästy, jos rajoilla perittäisiin edelleen tulleja ja yhteisvaluutta euro ei olisi poistanut valuuttakurssiriskejä.
Euroopan unionin merkitys näkyy myös monien muiden Oulun menestystekijöiden taustalta. Oulun nousu "Pohjoisen Piilaaksoksi" ei olisi ollut mahdollista ilman mantereenlaajuisia yhteisiä standardeja, joilla Euroopasta luotiin yksi, yhtenäinen langattoman viestinnän markkina-alue. Yhteisten standardien kehitystyössä EU oli olennaisesti mukana, vaikkei Suomi vielä tuohon aikaan jäsen ollutkaan. GSM-järjestelmää ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1982 ja oululaiset olivat heti mukana kehitystyössä. Lopulta yhteinen standardi hyväksyttiin vuonna 1987 ja kolme vuotta myöhemmin määrittelyt julkaistiin.
Kaupunkimme kasvusopimus listaa tietoteollisuuden lisäksi Oululle keskeisinä toimialoina mm. sisältötuotannon, hyvinvointiteknologian sekä bio- ja ympäristöteknologian. Kaikkien näiden sektoreiden osalta kehitys EU:ssa on viime vuosina ollut nopeaa. Komission lanseeraama eContent-ohjelma rahoittaa sisällöntuotannon kärkihankkeita, hyvinvointiteknologiaan satsataan osana kansanterveyden edistämisohjelmia ja painopiste tieteen kuudennessa puiteohjelmassa on asetettu bio- ja ympäristöosaamisen kasvattamiseen. Oulun tavoitteet ovat siis lähes yksi yhteen EU:n painotusten kanssa.
Menestys tarvitsee vientieurojen lisäksi kuitenkin myös henkistä pääomaa, jota sitäkin kanssakäyminen muun maailman kanssa luo. EU rahoittaa vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla nuoriso- ja opiskelijavaihtoa toteuttaakseen perussopimuksen ensimmäisen artiklan tavoitetta luoda yhä läheisempi liitto Euroopan kansojen välille.
Oulu on maamme toiseksi suurin opiskelijakaupunki. Oulun yliopistoon tuli viime vuonna lähes 350 ulkomaista opiskelijaa 39 maasta, suurin osa EU:n jäsenvaltioista, ja joka vuosi sadat oululaiset lähtevät kartuttamaan osaamistaan ulkomaille. Suomi on yksi aktiivisemmin EU:n opiskelijavaihtoon osallistuneita jäsenvaltioita. Kymmenessä vuodessa kymmenet tuhannet suomalaiset nuoret ovat saaneet mahdollisuuden "maistaa Eurooppaa" unionirahoituksen turvin. Entisten aikojen kansallinen koulukaupunki Oulu onkin siis tänä päivänä kansainvälinen kouluttautumisen huippukeskus.
Kaikki edellä kerrottu vahvistaa sen, että EU on ollut ja tulee jatkossakin olemaan yksi Oulun menestyksen taustatekijöistä. Itse kaupunkiakin enemmän tavalliset kaupunkilaiset ovat saaneet nauttia EU-yhteistyön hedelmistä. Yhteisten sisämarkkinoiden hyödyt kansalaisille ovat kiistattomat. Harvoin tulee ajatelleeksi, että sisämarkkinoiden kautta mm. puhelujen hinnat ovat alentuneet vuodesta 1992 reilusti yli 50 prosentilla, lentohinnat ovat laskeneet yli 40%, kauppojen tuotevalikoima on laajentunut ja työllisyys on parantanut. Kaikesta tästä myös oululaiset ovat saaneet osansa.
Komission entinen puheenjohtaja Jacques Delors totesi taannoin: "Sisämarkkinoita on mahdotonta rakastaa". Delors oli oikeassa. Sisämarkkinat on puhtaasti käytännön asia. Ne helpottavat ihmisten elämää, mutta jota ilmankin tulisimme varmasti toimeen. Sama ajatus koskee koko unionia. Harva rakastaa EU:ta, mutta kun jäsenyyden hyödyt ja mahdolliset haittapuolet pannaan vaakakuppiin, meidän oululaisten näkökulmasta vaaka kallistuu selkeästi myönteiselle puolelle. Oulu on osa Eurooppaa ja Eurooppa osa meitä. |
|
