Suomalaisten poliittinen tietämys?
29.09.2008
Turun yliopiston tutkimus paljasti ikäviä lukuja suomalaisten poliittisesta tietämättömyydestä.
Esimerkiksi, 75 prosenttia suomalaisista ei osannut nimetä hallituspuolueita. Ikävää sinänsä, koska tämä hallitus on tehnyt mielestäni erinomaista työtä! Oppositio ei voi kuitenkaan ottaa sulkaa hattuunsa, sillä nimenomaan demareita äänestäneillä ei ollut esimerkiksi tietoa, miten puolueet sijoittuvat oikeisto-vasemmisto -jaottelussa, mikä on melkeinpä huvittavaa. He luulivat kai äänestäneensä poliittista keskustaa eivätkä sosialisteja, vasemmistopuoluetta, mikä SDP pohjimmiltaan on...
Siihen huvittavuus sitten loppuukin. Itseäni kosketti kovasti se, että vain joka neljäs suomalainen piti tärkeänä äänestää europarlamenttivaaleissa. Olen tehnyt tätä työtä nyt yli yhdeksän vuotta ja nähnyt Euroopan parlamentin merkityksen ja jatkuvan vallankasvun. Parlamentti on aito lainsäätäjä neuvoston kanssa, ja jos uusi perussopimus saadaan voimaan, nousee sen asema vielä merkittävämmäksi. Suurin osa Suomenkin lainsäädännöstä tulee tavalla tai toisella Brysselin suunnalta. Me kaikki mepit olemme yrittäneet rummuttaa tätä Suomea kiertäessämme ja lehtiin kolumneja kirjoittaessamme. Siksi onkin todella harmillista lukea tällaisia tutkimustuloksia.
Toki kansalaisten tietämättömyydellekin on syynsä. Eikö media tiedota asioista oikeista näkökulmista - mitkä ovat esim. ne EU-asiat, joista lehdissä kirjoitetaan? Vai eivätkö suomalaispoliitikot kerro äänestäjilleen niistä asioista, mistä oikeasti pitäisi puhua - ollaanko julkisuudessa enemmän muiden asioiden kuin poliittisen sisällön takia? Vai missä on vika, kun kansalaisia ei kiinnosta oman elämäänsä kiinteästi liittyvien asioiden seuraaminen.
Harmittavaa on myös huomata tulokset nuorten tietämättömyydestä. Itse kiertäessäni oppilaitoksia olen tavannut todella fiksua ja aikaansa seuraavaa nuorisoa. Mutta ehkä tässäkin asiassa ongelmat tiivistyvät, ne joilla menee muutenkin huonommin, ei ole kiinnostusta tai jaksamista seurata yhteiskunnallisia asioita. Ja sitten ne, jotka ovat innostuneita opiskelusta ja ovat muutenkin aktiivisia, ovat kiinnostuneita myös yhteiskunnallisesta päätöksenteosta.
Tutkimusryhmän johtaja Kimmo Elo onkin huolissaan siitä, että kuilu politiikkaa seuraavien ja sitä hylkivien välillä kasvaa kohisten. On harmittavaa, jos yhteiskuntamme on jakautumassa kahden kerroksen porukkaan tiedon ja poliittisen kiinnostuksen suhteen. Suomessa, jossa on maksuton koulutus, tieto kaikkien saatavissa, vapaa media, demokratia - osaammekohan arvostaa tarpeeksi sitä, että meillä on nämä kaikki hienot asiat käytössämme? |
|
