Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Maksujako? - Oulun ylioppilaslehti
07.09.2005

Syksy ei tuo suuria muutoksia yliopisto-opiskelijoiden elämään - ainakaan politiikan rintamalla. Eduskunta tosin nosti asumislisän vuokrakattoa ja hyväksyi opintolainan verovähennysmallin, joka on periaatteessa ihan hyvä juttu, mutta turhan byrokraattinen ja kannustavuudeltaan vaisu. Suvi Lindenin johdolla valmisteltu Kokoomuksen vaihtoehtoinen opintotukimalli olisi ollut toimivampi.

Hiljaisuus saattaa olla vain tyyntä myrskyn edellä. Kuuma pottu taitavatkin olla kaavaillut lukukausimaksut, jotka koskisivat suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevia EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoita. Jo nyt moni ylioppilaskunta on tyrmännyt ne ja korostanut kysymyksen periaatteellisuutta. Kriitikoiden mukaan nimellisetkin maksut ovat portti opintojen yleiselle maksullisuudelle.

Vaikken itse usko tähän hallituksen salajuoneen, on järkevää ennakoida, että näinkin voi käydä. Siksi esitykseen kannattaa suhtautua vakavasti ja miettiä niin maksujen plussia kuin miinuksiakin. Molempia löytyy.

Lukukausimaksujen käyttöönotto voisi esimerkiksi antaa valtiolle syyn vetäytyä yliopistojen perusrahoituksesta. Korkeakoulujen olisi saalistettava varansa suoraan asiakkailtaan eli opiskelijoilta ja heidän vanhemmiltaan. Vain tehokkaimmiksi trimmatut, kauneimmat ja rohkeimmat selviäisivät taistelussa "sieluista", kun taas ei niin vetovoimaisten oppilaitosten ja -alojen annettaisiin kuihtua pois? Sivistyksen varaan tulevaisuuttaan rakentavan maan strategiaan tällainen tuskin sopisi. Jos maksuja ryhdyttäisiin perimään, olisi lahjakkaille mutta vähävaraisille lupauksille synnytettävä apurahajärjestelmä, jolla varmistettaisiin opintielle pääsy lähtökohdista riippumatta.

Toisaalta maksujen hyvä puoli voisi löytyä siitä, että opiskelijoista tulisi kustannustietoisempia ja vaativampia. Jos opetuksen laatu ja taso eivät vastaisi heidän vaatimuksiaan, voisivat he äänestää jaloillaan ja viedä euronsa sinne, missä maksulle saisi parhaan vastineen. Näin korkeakouluilla olisi kannusteita parantaa palveluaan.

Kaavaillut lukukausimaksut kolmansien maiden opiskelijoille kaipaisivat lisätoimia. Maksut eivät nimittäin saisi olla niin korkeita, että ulkomaalaisten opiskelijoiden virta ehtyisi. Suomalaiselle hyvinvoinnille olisi myös tärkeää, että mahdollisimman moni Suomessa opiskellut ulkomaalainen jäisi opintojensa jälkeen maahamme töihin. Tänä päivänä liian monen ulkomaalaisen opinnot jäävät hyödyntämättä, kun vastavalmistuneet poistuvat maasta paperit saatuaan.

Yksi keino kannustaa "junantuomia" kotiutumaan voisi olla vaikkapa maksettujen lukukausimaksujen vähennysoikeus myöhemmin ansiotuloverotuksessa. Näin vastavalmistuneilla olisi suora kannustin hakeutua Suomen työmarkkinoille.

Se ei yksin riitä. Hallituksen pitäisi myös muuttaa ulkomaalaislakia, jotta maahanmuutto ja asettuminen Suomeen olisi tuoreille osaajille helpompaa. Myös täällä valmiiksi oleskelevat, koulutetut, kielitaitoiset ja jo yhteiskuntaan sopeutuneet ulkomaiset ovat arvokas lisä työmarkkinoillemme.

Piia-Noora Kauppi
MEP,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja,
Oulu
 
Takaisin etusivulle