Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
29.01.2008 Savon Sanomien ylilyönti
28.01.2008 Julma murha
25.01.2008 Historian suurin diileripetos
23.01.2008 EU:lla ei roolia keskustelussa maailmantaloudesta?
22.01.2008 Valko-Venäjän mielivalta
21.01.2008 Huoli Itämerestä syvenee
18.01.2008 Koulupudokkaiden määrän kasvu
17.01.2008 Serbian synnit
16.01.2008 Suomen lobattava lisäysvelvoitteet alemmaksi!
14.01.2008 Etyjin haasteet
11.01.2008 YK:n maine koetuksella
10.01.2008 Pimeyttä rakennusalalla
09.01.2008 Koulujen kielitarjonta huolettaa
07.01.2008 Usko hallitukseen hiipunut
04.01.2008 Iowan esivaalit
20.12.2007 Pusukielto?
19.12.2007 Belgian touhu
17.12.2007 Vankien seksuaalinen hyväksikäyttö USA:ssa
14.12.2007 Naisiin kohdistuva väkivalta
12.12.2007 UPIn Nato-raportin valitettava lipsahdus
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kauhajoki
23.09.2008

Jo toisen kerran vuoden sisään nuori suomalainen mies saa tarpeekseen ja päättää suunnitellusti päättää oman elämänsä, sitä ennen kuitenkin vieden monta muuta mukanaan hautaan.

Tänään Kauhajoen ammuskelussa kuoli 11 ihmistä. Monet kysyvät miksi, miksi taas.

Vastauksia ei ole helppo löytää. Silti syyttäviä sormia osoittaa moneen suuntaan. Heti keskustelu Suomen suuresta asemäärästä virisi taas, niin Suomessa kuin maailmalla. Myös netistä ja väkivaltaisista elokuvista ollaan tekemässä syyllisiä.

Ei pidä kuitenkaan tehdä hätiköityjä päätöksiä, olivatpa tragediat kuinka kaameita tahansa. Yksilöllä on aina itsellään vastuu toiminnastaan ja valinnoistaan. Kuitenkin yhteiskunta voi miettiä, missä on menty pieleen, kun vasta aikuiselämänsä alussa oleva ihminen päätyy tällaisiin valintoihin, meillä "hyvinvointiyhteiskunnassa".

Syyttelyn sijaan nuorten pahoinvoinnista ja siitä että joidenkin yksilöiden on hankala löytää omaa paikkaansa, on syytä puhua. Tietynlaisesta välinpitämättömyydestä Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat ainakin kertovat, ehkä siitäkin etteivät kaikki välttämättä osaa arvioida tekojensa seurauksia loppuun asti. Nuorten mielenterveystyön riittämättömyys on ollut esillä keskusteluissa jo vuosia. Samoin koulukiusaaminen ja se, kuinka joskus vanhemmat, ehkä myös itse väsyneinä, syytävät kasvatusvelvollisuutensa mieluummin koulujen tai muun yhteiskunnan vastuulle, kuin huolehtivat siitä itse.

Tapahtumat, jotka johtivat tähän todella järkyttävään tapahtumaan, on syytä selvittää. Ja pitää myös miettiä, miten tällaiset tapahtumaketjut voidaan tulevaisuudessa ennaltaehkäistä. Kuitenkaan liikaa sormia tässä vaiheessa osoittelematta. Usein ongelmatilanteessa ryhdytään heti etsimään syyllisiä, vaikka pitäisi keskittyä muihin asioihin, kuten toipumiseen. Pitää hetki myös surra. Pitää antaa ajan kulua, sitten vasta näkee asiat selvemmin ja oikeassa mittasuhteessa, sitten vasta on johtopäätösten aika.
 
Takaisin etusivulle