Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
23.08.2007 Lapin Radio: Europarlamentin syksy käynnistyy
03.08.2007 Jäät sulavat Atlantissa - Nykypäivä
01.08.2007 May the Baltic way be the European way - Baltic Rim Economies
17.07.2007 Kansanmurhista kohti ihmisoikeuksia - Turun Sanomat (kirjoittajavieras)
10.07.2007 Mahdollisuuksien maailma - Forum 24
11.06.2007 EU:n perustuslakihanke etenee - Kaleva
05.06.2007 Uhkapeliä ja johtajuutta - Nykypäivä
15.05.2007 Valta vaihtuu Euroopassa - Kaleva
02.05.2007 Poliittinen islam - uhka vai mahdollisuus? - Nykypäivä
16.04.2007 Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ytimessä - Kaleva
10.04.2007 A revolution in the making - International Custody Markets Guide
06.04.2007 Valoa tunnelin päässä - Nykypäivä
21.03.2007 Muuttuuko Suomen EU-politiikka? - Kaleva
28.02.2007 Työväki tarvitsee joustavuutta - Nykypäivä
20.02.2007 EU-vallankäyttö parlamentaariseen valvontaan - Kaleva
16.02.2007 Jaakonsaari oikealla asialla - Forum24
02.02.2007 Sinipunakin vaihtoehto? - Nykypäivä
23.01.2007 Saksa panee kaiken peliin - Kaleva
16.01.2007 Kolumni Lapin radioon - Uuden vuoden terveiset
10.01.2007 Suomi taaplasi tyylillään - EVA Forum
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Perustuslaista ei pelinappulaa - Forum24
07.12.2005

Suomessa on onnistuttu keittämään varsinainen soppa uuden kriisinhallintalain ja perustuslakimme ympärille.

Sotku syntyi, kun hallitus valmisteli esityksensä kriisinhallintalain muuttamiseksi. Lain tärkein muutos on mahdollistaa suomalaisten rauhanturvaajien osallistuminen operaatioihin, joista EU:ssa on yksimielisyys, mutta joita YK:n turvallisuusneuvosto ei ole hyväksynyt. Tällä vältetään absurdi tilanne, jossa EU:n toiminta olisi riippuvaista esim. Kiinan ja Venäjän hyväksynnästä. Selvää on, että kaikki EU:n toimet pohjautuvat aina YK:n peruskirjaan; mistään irtiotosta YK:n arvoista ei siis ole kyse.

Ongelma syntyi, kun presidentti Halonen ilmoitti vastustavansa YK-mandaatin poistamista. Hän suostui luopumaan vaatimuksestaan vasta todettuaan olevansa kannassaan yksin, eduskunnan äärivasemmistoa lukuun ottamatta. Halonen kuitenkin vaati, että presidentin pitää saada päättää suomalaisten joukkojen lähtemisestä EU-operaatioon. Näin siitäkin huolimatta, että EU-yhteistyö on perustuslakimme nimenomaisella säännöksellä määrätty valtioneuvoston ja eduskunnan päätettäväksi.

Pääministeri Vanhanen olisi voinut valmistella rauhanturvalain piittaamatta presidentin vaatimuksista. Hän kuitenkin antoi punarouvalle periksi.

Halosen vaatimus presidentin veto-oikeudesta oli luonnollisesti selitettävä jotenkin. Juristina Halonen tiesi, ettei hän voi vaatia päätösvaltaa rauhanturva-asioissa itselleen perustuslain ulkopolitiikan johtoa koskevien pykälien nojalla. Niinpä hallitus ja presidentti päättivät vedota puolustusvoimien ylipäällikkyyttä koskevaan artiklaan. Perustelu on keinotekoinen, sillä puolustusvoimien ylipäällikkyyttä koskevalla 128. pykälällä ei ole aiemmin katsottu olevan juuri mitään tekemistä Suomen kriisinhallintatyön kanssa.

Aiemmin perustuslakia on tulkittu niin, että presidentin rooli puolustusvoimien ylipäällikkönä koskee vain tilanteita, jotka liittyvät suoraan Suomen maanpuolustukseen. Tätä vakiintunutta tulkintaa vahvistaa myös pykälän toinen virke, jossa todetaan presidentin voivan valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Jos siis rauhanturvaoperaatioihin sovellettaisiin kyseistä artiklaa, tämä tarkoittaisi, ettei ulkomaisen operaation johtajana voisi olla kukaan muu kuin suomalainen. Näin ei voi olla.

Onneksi perustuslakivaliokunta, jolla on ainoana maassamme valta tutkia lakien perustuslainmukaisuutta, näki hallituksen ja presidentin sumutusyrityksen läpi. Vanhasen ja Halosen yhdessä sovittu tulkinta olisi kasvattanut presidentin valtaa ja poikennut näin valtiosääntömme vakiintuneesta linjasta, jonka mukaan perustuslain muuttaminen tulkinnoilla ei ole hyväksyttävää. Erityisen varovaisia tulkintojen pitäisi olla kysymyksissä, jotka liittyvät valtioelinten roolijakoon.

Sotku ei päättynyt edes tähän. Pääministeri Vanhanen haluaa viimeiseen asti pitää kiinni presidentin kanssa tekemästään sopimuksesta. Niinpä hallitus on päättänyt esittää perustuslain muuttamista vastaamaan eduskunnassa nyt hylättyä tulkintaa. Tämä olisi käännekohta valtiosääntömme kehittämisessä. Aiemmin perustuslakiuudistukset ovat lisänneet eduskunnan valtaa kaventaen presidentin tsaarinajalta periytyneitä laajoja valta-oikeuksia. Nyt esitetty suunta on päinvastainen.
Mikäli kehityksessä halutaan tehdä täyskäännös, perustuslain muuttaminen on oikeudellisesti ainoa oikea tapa tehdä se. Perustuslain muuttamiseen pitäisi kuitenkin suhtautua suurella vakavuudella. Siitä ei pidä tehdä pelinappulaa päivänpoliittiselle taistelutantereelle.

Piia-Noora Kauppi

Kirjoittaja on Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja, joka osallistui Kokoomuksen valtiosääntöjuristina Suomen perustuslain valmisteluun ja toimi europarlamentin edustajana EU:n perustuslakia valmistelleessa konventissa.
 
Takaisin etusivulle