 |
Lisää päivän ihastuksia |
|
|
|
| |
|
Britanniasta mallia Suomenkin palkkaerokeskusteluihin
26.06.2008
Tänä aamuna Britanniasta kuului erinomaisia uutisia: Britannia aikoo puuttua naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin konkreettisin lainsäädännöllisin toimin. Kaikki julkisen sektorin työnantajat velvoitetaan julkaisemaan tietoja palkkaeroista ja yrityksiä kannustetaan tähän lämpimästi. Britannian tasa-arvoministeri Harriet Harmat uskoo, että myös yrityksillä on suuri motivaatio julkaista tietoja, vaikka järjestelmä säilyykin niiden osalta vapaaehtoisena. Harman toivoo, että tietojen julkistaminen antaisi palkkakuoppaan ajautuneille naisille enemmän rohkeutta puuttua tilanteeseen ja vaatia oikeudenmukaisempaa kohtelua. Britannian valtion tutkimuksen mukaan kokopäivätyössä olevat naiset ansaitsevat melkein viidenneksen miehiä vähemmän ja osa-aikatyössä ero kasvaa peräti yli kolmannekseen. Hälyttävimmät tulokset tulevat maan julkiselta sektorilta, jossa naiset saattavat pahimmillaan ansaita vaivaisen neljänneksen miesten palkoista!
Britannian päätös julkistaa tietoja palkkaeroista on erittäin tervetullut. Uskon, että myös Suomessa vastaavanlainen päätös veisi tasa-arvokeskustelua eteenpäin: keskustelua ei käytäisi enää pelkän mutu-tuntuman pohjalta, vaan jokaisella olisi mahdollisuus tutustua niin sanottuihin koviin faktoihin. Toistaiseksi Suomessakin tasa-arvokeskustelua on käyty pitkälti vain oletusten ja toisen käden tiedon pohjalta. Aktiivisimmat tasa-arvon puolestapuhujat ovat julistaneet, kuinka "naisen euro on 80 senttiä", kun taas keskusteluun jo kyllästynyt vastapuoli on kuitannut moiset väitteet aikansa eläneinä huhupuheina. Suomessa hallitus on onneksi kuitenkin ottanut samapalkkaisuusvaatimuksen vakavasti ja ryhtynyt sanoista tekoihin palkkaerojen kitkemiseksi. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan sukupuolen merkitys teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerojen selittäjänä onkin pienentynyt huomattavasti (Sukupuolten palkkaerot Suomessa (ETLA B 233), Rita Asplund). Lisäksi teollisuuden nais- ja miestoimihenkilöiden väliset palkkaerot ovat edelleen pienentyneet nopeasti ja suhteellisesti eniten korkeapalkkaisten toimihenkilöiden joukossa. Sen sijaan ETLA:n tutkimuksessa todetaan, että palvelualoilla sukupuolella kuitenkin on edelleen keskeinen merkitys palkkaerojen selittäjänä.
Vaikka Suomessa palkkaustrendi näyttääkin aiempaa valoisammalta ja tasa-arvokeskusteluun on viime aikoina tuotu konkretiaa, emme saa jäädä lepäämään laakereillamme. Yksi vaihtoehto raapaista meidänkin palkkauskeskusteluamme pintaa syvemmältä olisi ottaa mallia Britanniasta ja kannustaa työnantajia julkistamaan sukupuolittain jaoteltuja palkkaustilastojaan. Tilastojen julkistamisesta hyötyisivät yhteiskunnan kaikki osapuolet. Suomalaispoliitikotkin saisivat lisää eväitä keskusteluihinsa ja epätasa-arvoisia palkkauskäytäntöjä harjoittavat yritykset olisi mahdollista ottaa tarkempaan syyniin. |
|
| | | Takaisin etusivulle | | |
|
