Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
29.01.2008 Savon Sanomien ylilyönti
28.01.2008 Julma murha
25.01.2008 Historian suurin diileripetos
23.01.2008 EU:lla ei roolia keskustelussa maailmantaloudesta?
22.01.2008 Valko-Venäjän mielivalta
21.01.2008 Huoli Itämerestä syvenee
18.01.2008 Koulupudokkaiden määrän kasvu
17.01.2008 Serbian synnit
16.01.2008 Suomen lobattava lisäysvelvoitteet alemmaksi!
14.01.2008 Etyjin haasteet
11.01.2008 YK:n maine koetuksella
10.01.2008 Pimeyttä rakennusalalla
09.01.2008 Koulujen kielitarjonta huolettaa
07.01.2008 Usko hallitukseen hiipunut
04.01.2008 Iowan esivaalit
20.12.2007 Pusukielto?
19.12.2007 Belgian touhu
17.12.2007 Vankien seksuaalinen hyväksikäyttö USA:ssa
14.12.2007 Naisiin kohdistuva väkivalta
12.12.2007 UPIn Nato-raportin valitettava lipsahdus
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kaapatut lapset
26.05.2008

Osallistuin tänään Helsingissä Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän tapahtumaan, jossa puhuin EU:n työstä lapsikaappausten torjumiseksi. Päivä on alun perin nimetty New Yorkissa vuonna 1979 koulumatkalla kaapatun Etan Patzin mukaan. Tapahtuma järjestettiin nyt Suomessa viidennen kerran.

Kaapatut Lapset ry myös julkisti vuosittaiset lapsikaappaustilastot ja lukujen mukaan lapsikaappausten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Erityisesti sellaiset tapaukset ovat lisääntyneet, joissa lapsi tuotiin muusta maasta luvatta Suomeen. Suomeen tuotiin lapsia ainakin viidestä maasta, erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista. Myös Suomesta vietiin aikaisempaa enemmän lapsia ulkomaille, nyt yhteentoista eri maahan. Lapsikaappaukset koskettivat viime vuonna Suomen osalta yhteensä yli viittäkymmentä lasta.

Suurimmassa osassa tapauksista kidnappaaja on toinen vanhemmista ja syynä on yleensä huoltajuuskiista. Ongelmallisimmissa tapauksissa toinen vanhempi on eri kulttuurista, mikä tekee tilanteen hankalaksi, sillä äidin ja isän roolit sekä huoltajuusjärjestelyt poikkeavat kovastikin maittain. Pohjois-Afrikka on juuri tällainen vaikea alue kulttuurierojen vuoksi.

Venäjän tapaukset ovat myös hankalia, sillä maan viranomaiset eivät aina toimi lainmukaisesti. Lasta on tästä syystä erittäin hankalaa saada takaisin. Venäjä ei myöskään kuulu 80 muun maan tavoin Haagin lapsikaappaussopimukseen, minkä vuoksi Venäjällä ole velvollisuutta avustaa lapsen etsinnöissä tai palauttamisessa.

Myös Suomen viranomaiset voisivat varmasti tehdä enemmän lasten löytämiseksi. Toimenpiteet lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi voisivat olla voimakkaammat. Esimerkiksi Kaapatut lapset -yhdistys on toivonut, että kaappausuhan alla elävistä lapsista voitaisiin luoda rekisteri. Tällöin olisimme valppaampia, kun lasta ollaan viemässä ulkomaille.

Olen tehnyt Euroopan parlamentissa kirjallisen kysymyksen EU-alueen kattavan tietokannan perustamisesta, johon lapsikaappausuhan alla olevan lapsen tiedot voitaisiin vanhempien aloitteesta tallentaa. Huhtikuun puolivälissä Euroopan parlamentissa keskusteltiin lapsikaappausten ehkäisemiseksi tarkoitetun hälytysjärjestelmän luomisesta EU:n alueelle ja parlamentin kannanotossa vaadittiin EU:n jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä kaapattujen lasten löytämiseksi. Yhdysvalloissa on jo käytössä "amber alert" -järjestelmä, joka välittää tiedon kaapatusta lapsesta raja- ja poliisiviranomaisille sekä tiedotusvälineille ja tällainen systeemi voitasiin varmasti käyttöönottaa meilläkin. Hälytysjärjestelmä tehostaisi etenkin lasten palauttamista, kun tieto kadonneesta lapsesta leviäisi yhdellä toimenpiteellä ympäri maailmaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kidnappauksen jälkeen ensimmäiset 72 tuntia ovat kaikkein kriittisimmät, joten ripeä toiminta on ensiarvoisen tärkeää lapsen palauttamisessa terveenä vanhemmilleen.
 
Takaisin etusivulle