Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
28.05.2007 Päivähoitomaksuuudistuksesta liikkuvat väärät käsitykset
25.05.2007 Ahdistussukupolven naiset
24.05.2007 Rypälepommit
23.05.2007 Venäjä ei luovuta Litvinenkon murhaepäiltyä oikeudenkäyntiin
22.05.2007 Suomelle langettavia tuomioita ihmisoikeustuomioistuimesta
21.05.2007 Ihmiskauppa
17.05.2007 Ei New Yorkissa voi vihastuttaa mikään
16.05.2007 Seraphim Falls
15.05.2007 Transatlanttiset suhteet
14.05.2007 Venäjä palaa Siperian ylilentomaksuihin
10.05.2007 Kiinan hallitus painostaa Belgian hallitusta perumaan Dalai Laman tapaamiset
09.05.2007 Lasten korvatulehdus
08.05.2007 Euroviisut
07.05.2007 Iran ei aio luopua ydin(ase)ohjelmastaan
04.05.2007 TV-ongelmat
03.05.2007 Viron ja Venäjän kiista vain pahenee
02.05.2007 Poliisi pidätti mielenosoittajia Turkissa
 
<< Edellinen sivu    
   
Kaapatut lapset
26.05.2008

Osallistuin tänään Helsingissä Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän tapahtumaan, jossa puhuin EU:n työstä lapsikaappausten torjumiseksi. Päivä on alun perin nimetty New Yorkissa vuonna 1979 koulumatkalla kaapatun Etan Patzin mukaan. Tapahtuma järjestettiin nyt Suomessa viidennen kerran.

Kaapatut Lapset ry myös julkisti vuosittaiset lapsikaappaustilastot ja lukujen mukaan lapsikaappausten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Erityisesti sellaiset tapaukset ovat lisääntyneet, joissa lapsi tuotiin muusta maasta luvatta Suomeen. Suomeen tuotiin lapsia ainakin viidestä maasta, erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista. Myös Suomesta vietiin aikaisempaa enemmän lapsia ulkomaille, nyt yhteentoista eri maahan. Lapsikaappaukset koskettivat viime vuonna Suomen osalta yhteensä yli viittäkymmentä lasta.

Suurimmassa osassa tapauksista kidnappaaja on toinen vanhemmista ja syynä on yleensä huoltajuuskiista. Ongelmallisimmissa tapauksissa toinen vanhempi on eri kulttuurista, mikä tekee tilanteen hankalaksi, sillä äidin ja isän roolit sekä huoltajuusjärjestelyt poikkeavat kovastikin maittain. Pohjois-Afrikka on juuri tällainen vaikea alue kulttuurierojen vuoksi.

Venäjän tapaukset ovat myös hankalia, sillä maan viranomaiset eivät aina toimi lainmukaisesti. Lasta on tästä syystä erittäin hankalaa saada takaisin. Venäjä ei myöskään kuulu 80 muun maan tavoin Haagin lapsikaappaussopimukseen, minkä vuoksi Venäjällä ole velvollisuutta avustaa lapsen etsinnöissä tai palauttamisessa.

Myös Suomen viranomaiset voisivat varmasti tehdä enemmän lasten löytämiseksi. Toimenpiteet lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi voisivat olla voimakkaammat. Esimerkiksi Kaapatut lapset -yhdistys on toivonut, että kaappausuhan alla elävistä lapsista voitaisiin luoda rekisteri. Tällöin olisimme valppaampia, kun lasta ollaan viemässä ulkomaille.

Olen tehnyt Euroopan parlamentissa kirjallisen kysymyksen EU-alueen kattavan tietokannan perustamisesta, johon lapsikaappausuhan alla olevan lapsen tiedot voitaisiin vanhempien aloitteesta tallentaa. Huhtikuun puolivälissä Euroopan parlamentissa keskusteltiin lapsikaappausten ehkäisemiseksi tarkoitetun hälytysjärjestelmän luomisesta EU:n alueelle ja parlamentin kannanotossa vaadittiin EU:n jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä kaapattujen lasten löytämiseksi. Yhdysvalloissa on jo käytössä "amber alert" -järjestelmä, joka välittää tiedon kaapatusta lapsesta raja- ja poliisiviranomaisille sekä tiedotusvälineille ja tällainen systeemi voitasiin varmasti käyttöönottaa meilläkin. Hälytysjärjestelmä tehostaisi etenkin lasten palauttamista, kun tieto kadonneesta lapsesta leviäisi yhdellä toimenpiteellä ympäri maailmaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kidnappauksen jälkeen ensimmäiset 72 tuntia ovat kaikkein kriittisimmät, joten ripeä toiminta on ensiarvoisen tärkeää lapsen palauttamisessa terveenä vanhemmilleen.
 
Takaisin etusivulle