Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
02.07.2007 Tekopyhyys
29.06.2007 Syömishäiriöt
28.06.2007 Kohdunkaulansyöpää vastaan ei taistella kaikin keinoin
27.06.2007 Afganistanin oopiumituotanto on yhä vakavampi ongelma myös Suomelle
26.06.2007 Varainsiirtovero
25.06.2007 Juhannusuhrit
21.06.2007 Tee niinkuin sanon, älä niin kuin minä teen
20.06.2007 Poikarakkauden päivä ja Pedofiili Pride
19.06.2007 Taas yksi kuntaliitos kaatui
18.06.2007 Tunnelmat Luxemburgin ministerikokouksessa
12.06.2007 Suomalaislapset voivat pahoin
11.06.2007 Suomalaiset eivät enää jaksa poimia mansikoita
08.06.2007 Lääkkeet ovat Suomessa kalliimpia kuin muualla Euroopassa
07.06.2007 Euroskeptikot legalisteina
06.06.2007 Piratismi
05.06.2007 Superaikainen aamuherätys
01.06.2007 Kannabiksen käyttö leviää Alankomaissa koululaisten keskuudessa
31.05.2007 Kansalaisjärjestöt ahdingossa Venäjällä.
30.05.2007 G8-huligaanit
29.05.2007 Henki hengestä - Kiina Hammurabin lain soveltajana?
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kaapatut lapset
26.05.2008

Osallistuin tänään Helsingissä Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän tapahtumaan, jossa puhuin EU:n työstä lapsikaappausten torjumiseksi. Päivä on alun perin nimetty New Yorkissa vuonna 1979 koulumatkalla kaapatun Etan Patzin mukaan. Tapahtuma järjestettiin nyt Suomessa viidennen kerran.

Kaapatut Lapset ry myös julkisti vuosittaiset lapsikaappaustilastot ja lukujen mukaan lapsikaappausten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Erityisesti sellaiset tapaukset ovat lisääntyneet, joissa lapsi tuotiin muusta maasta luvatta Suomeen. Suomeen tuotiin lapsia ainakin viidestä maasta, erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista. Myös Suomesta vietiin aikaisempaa enemmän lapsia ulkomaille, nyt yhteentoista eri maahan. Lapsikaappaukset koskettivat viime vuonna Suomen osalta yhteensä yli viittäkymmentä lasta.

Suurimmassa osassa tapauksista kidnappaaja on toinen vanhemmista ja syynä on yleensä huoltajuuskiista. Ongelmallisimmissa tapauksissa toinen vanhempi on eri kulttuurista, mikä tekee tilanteen hankalaksi, sillä äidin ja isän roolit sekä huoltajuusjärjestelyt poikkeavat kovastikin maittain. Pohjois-Afrikka on juuri tällainen vaikea alue kulttuurierojen vuoksi.

Venäjän tapaukset ovat myös hankalia, sillä maan viranomaiset eivät aina toimi lainmukaisesti. Lasta on tästä syystä erittäin hankalaa saada takaisin. Venäjä ei myöskään kuulu 80 muun maan tavoin Haagin lapsikaappaussopimukseen, minkä vuoksi Venäjällä ole velvollisuutta avustaa lapsen etsinnöissä tai palauttamisessa.

Myös Suomen viranomaiset voisivat varmasti tehdä enemmän lasten löytämiseksi. Toimenpiteet lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi voisivat olla voimakkaammat. Esimerkiksi Kaapatut lapset -yhdistys on toivonut, että kaappausuhan alla elävistä lapsista voitaisiin luoda rekisteri. Tällöin olisimme valppaampia, kun lasta ollaan viemässä ulkomaille.

Olen tehnyt Euroopan parlamentissa kirjallisen kysymyksen EU-alueen kattavan tietokannan perustamisesta, johon lapsikaappausuhan alla olevan lapsen tiedot voitaisiin vanhempien aloitteesta tallentaa. Huhtikuun puolivälissä Euroopan parlamentissa keskusteltiin lapsikaappausten ehkäisemiseksi tarkoitetun hälytysjärjestelmän luomisesta EU:n alueelle ja parlamentin kannanotossa vaadittiin EU:n jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä kaapattujen lasten löytämiseksi. Yhdysvalloissa on jo käytössä "amber alert" -järjestelmä, joka välittää tiedon kaapatusta lapsesta raja- ja poliisiviranomaisille sekä tiedotusvälineille ja tällainen systeemi voitasiin varmasti käyttöönottaa meilläkin. Hälytysjärjestelmä tehostaisi etenkin lasten palauttamista, kun tieto kadonneesta lapsesta leviäisi yhdellä toimenpiteellä ympäri maailmaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kidnappauksen jälkeen ensimmäiset 72 tuntia ovat kaikkein kriittisimmät, joten ripeä toiminta on ensiarvoisen tärkeää lapsen palauttamisessa terveenä vanhemmilleen.
 
Takaisin etusivulle