Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Itämeren alue toimii - Forum24
02.05.2008

Meidän suomalaisten on turha mennä merta edemmäksi kalaan hakemaan esimerkkejä siitä, miten EU:n sisämarkkinoiden perustavia vapauksia pitäisi hyödyntää. Perussopimuksiin kirjattu tavoite ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta toteutuu paremmin kuin kenties missään muussa kolkassa Eurooppaa kotoisen Itämeremme alueella.
Liikkuvuus myös tuottaa tulosta: Alueen tiiviisti linkittynyt talous lisää kaikkien hyvinvointia.

Itämeren alue on todiste EU:n onnistuneesta laajenemisesta ja suotuisista talousvaikutuksista. Baltian maiden ja Puolan liityttyä jäseniksi Itämeren alue on kehittynyt yhdeksi suureksi markkinaksi, joka vetää sijoituksia puoleensa.
"Uudet" EU:n jäsenmaat pitävät vauhtia yllä. Baltian maiden dynaaminen liiketoimintaympäristö ja terve verokilpailu pitävät talousvirettä yllä koko Itämeren alueella. Maailman pankin mukaan Itämeren alueelle, lukematta mukaan Saksaa, virtasi ulkomaisia investointeja 33,56 miljardia dollaria vuonna 2005. Luku ei jää paljoa jälkeen tilastoa johtavasta Kiinasta.
Baltian maiden taloudet täydentävät toisiaan, toisin kuin esimerkiksi Välimeren alueella. Työmarkkinalainsäädäntö on joustavaa ja väestö koulutettua. Pohjoismaiden työvoimaa kaipaavat markkinat ovat saaneet uutta verta Itämeren eteläpuolelta. Myös yritykset liikkuvat ja ovat osaltaan pitäneet yllä tervettä uudistuspainetta alueen työmarkkinoilla.
Suomi hyötyy Baltian imusta monin tavoin.
Yhteinen markkina on kantanut hedelmää muun muassa yhteispohjoismaisen pörssin OMX:n muodossa. Sen markkinaosuus Baltian alueella oli eittämättä tärkeä motivaatio Nasdaqin OMX:aa kohtaan osoittamaan kiinnostukseen. Globaalit mitat täyttävä Nasdaq-OMX tarjoaa jatkossa pohjan Itämeren alueen talouden kehitykselle. Se luo yhden suuren kauppapaikan, jonne alueen yritykset voivat suunnata hakemaan
pääomia. Samalla, osin kiitos EU:n tuoreen arvopaperimarkkinalainsäädännön, pääomamarkkinoiden
läpinäkyvyys ja likviditeetti lisääntyy.
Itämeren talousmenestys kertoo jaetuista intresseistä ja yhteistyön tuomista eduista. Itämeren mailla on potentiaalia ja syytä pyrkiä malliksi muille myös muilla alueilla. Tämä vaatii yhteisten etujen tunnistamista ja niiden ajamista yhdessä myös EU:ssa. Polttava tarve on esimerkiksi toimille yhteisen merialueemme puhdistamiseksi. Ponnisteluihin olisi saatava mukaan myös muut. Itämeren arvioidaan olevan maailman saastuneimpia merialueita, joten alueen ympäristötoimien priorisoinnille EU:ssa on painavia syitä.

Ilman yhteistä rintamaa muiden EU-maiden mielenkiinnon herättäminen on kuitenkin epätodennäköistä. Lupaavia merkkejä on jo: Kokoomusmepit saivat aloitteellisuudellaan ja houkuttelemalla asialle laajaa tukea europarlamentilta komission valmistelemaan Itämeri-strategian. Ruotsi ottaa ko. strategian yhdeksi puheenjohtajakautensa pääpainopisteistä. Esimerkiksi tutkimuksessa Itämerta on jo lupaavasti saamassa erityisprojektirahoitusta.
Toinen kuuma kysymys, jossa yhteinen historiamme antaa meille aihetta aktiivisuuteen, on EU:n suhde Venäjään.
Tässäkin avain on saada muut EU-maat mukaan yhteiseen politiikkaan. EU:n on onnistuttava luomaan yhteinen linja sekä energiakysymyksissä että ulkopolitiikassa, mikäli näitä kahta voi pitää eri asiana. Yksin ei ainoakaan EU-maa ole enää ulkopoliittinen voimakeskus. Itämeren mailla on luonteva tehtävä saada muillekin perille, että yhteisen äänen tehostaminen olisi yhteinen etumme.
Naapurimaamme ovat osoittaneet olevansa EU:n ykkösrivin jäseniä. Meidän on syytä pitää mielessä, kuinka hyviä yhteistyökumppaneita vierestämme löytyy ja tehdä yhteinen menestyksemme ilmeiseksi myös muille.
 
Takaisin etusivulle