Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
17.03.2006 Perustuslaki ei ole pelastus - Kaleva
10.03.2006 Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pelastajan! - Nykypäivä
30.12.2005 Taistelu roposista - Nykypäivä
23.12.2005 Hurja vuosi takana - Kaleva
07.12.2005 Perustuslaista ei pelinappulaa - Forum24
01.12.2005 Hallitus katkaisee perustuslaillisen kehityksen linjan
25.11.2005 Tietoa ja harhatietoa kemikaaliasetuksestat - Kaleva
25.11.2005 Paljon leipää Merkelin harteilla
21.10.2005 Joukkoja johdetaan edestä - Nykypäivä
20.10.2005 SMEs and the European Parliament - a partnership for Europe's future
16.09.2005 (Turhan) tärkeä presidentti? - Nykypäivä
07.09.2005 Maksujako? - Oulun ylioppilaslehti
02.09.2005 Euroopan Unioni Oulun menestyksen takana - Kaleva
09.08.2005 Kompastuuko unioni kommunikaatioon? - Nykypäivä
01.07.2005 Vääriä johtopäätöksiä
10.06.2005 Pohjakosketus suuntamme näyttää - Kaleva
09.06.2005 Euroopan taloutta ei saada pystyyn vesittämällä sääntöjä
20.05.2005 Kiinalainen juttu - Nykypäivä
13.05.2005 Kilpailukyvyllä kärkeen - Kaleva
06.05.2005 Anna meidän olla - Ylioppilaslehti
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Itämeren alue toimii - Forum24
02.05.2008

Meidän suomalaisten on turha mennä merta edemmäksi kalaan hakemaan esimerkkejä siitä, miten EU:n sisämarkkinoiden perustavia vapauksia pitäisi hyödyntää. Perussopimuksiin kirjattu tavoite ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta toteutuu paremmin kuin kenties missään muussa kolkassa Eurooppaa kotoisen Itämeremme alueella.
Liikkuvuus myös tuottaa tulosta: Alueen tiiviisti linkittynyt talous lisää kaikkien hyvinvointia.

Itämeren alue on todiste EU:n onnistuneesta laajenemisesta ja suotuisista talousvaikutuksista. Baltian maiden ja Puolan liityttyä jäseniksi Itämeren alue on kehittynyt yhdeksi suureksi markkinaksi, joka vetää sijoituksia puoleensa.
"Uudet" EU:n jäsenmaat pitävät vauhtia yllä. Baltian maiden dynaaminen liiketoimintaympäristö ja terve verokilpailu pitävät talousvirettä yllä koko Itämeren alueella. Maailman pankin mukaan Itämeren alueelle, lukematta mukaan Saksaa, virtasi ulkomaisia investointeja 33,56 miljardia dollaria vuonna 2005. Luku ei jää paljoa jälkeen tilastoa johtavasta Kiinasta.
Baltian maiden taloudet täydentävät toisiaan, toisin kuin esimerkiksi Välimeren alueella. Työmarkkinalainsäädäntö on joustavaa ja väestö koulutettua. Pohjoismaiden työvoimaa kaipaavat markkinat ovat saaneet uutta verta Itämeren eteläpuolelta. Myös yritykset liikkuvat ja ovat osaltaan pitäneet yllä tervettä uudistuspainetta alueen työmarkkinoilla.
Suomi hyötyy Baltian imusta monin tavoin.
Yhteinen markkina on kantanut hedelmää muun muassa yhteispohjoismaisen pörssin OMX:n muodossa. Sen markkinaosuus Baltian alueella oli eittämättä tärkeä motivaatio Nasdaqin OMX:aa kohtaan osoittamaan kiinnostukseen. Globaalit mitat täyttävä Nasdaq-OMX tarjoaa jatkossa pohjan Itämeren alueen talouden kehitykselle. Se luo yhden suuren kauppapaikan, jonne alueen yritykset voivat suunnata hakemaan
pääomia. Samalla, osin kiitos EU:n tuoreen arvopaperimarkkinalainsäädännön, pääomamarkkinoiden
läpinäkyvyys ja likviditeetti lisääntyy.
Itämeren talousmenestys kertoo jaetuista intresseistä ja yhteistyön tuomista eduista. Itämeren mailla on potentiaalia ja syytä pyrkiä malliksi muille myös muilla alueilla. Tämä vaatii yhteisten etujen tunnistamista ja niiden ajamista yhdessä myös EU:ssa. Polttava tarve on esimerkiksi toimille yhteisen merialueemme puhdistamiseksi. Ponnisteluihin olisi saatava mukaan myös muut. Itämeren arvioidaan olevan maailman saastuneimpia merialueita, joten alueen ympäristötoimien priorisoinnille EU:ssa on painavia syitä.

Ilman yhteistä rintamaa muiden EU-maiden mielenkiinnon herättäminen on kuitenkin epätodennäköistä. Lupaavia merkkejä on jo: Kokoomusmepit saivat aloitteellisuudellaan ja houkuttelemalla asialle laajaa tukea europarlamentilta komission valmistelemaan Itämeri-strategian. Ruotsi ottaa ko. strategian yhdeksi puheenjohtajakautensa pääpainopisteistä. Esimerkiksi tutkimuksessa Itämerta on jo lupaavasti saamassa erityisprojektirahoitusta.
Toinen kuuma kysymys, jossa yhteinen historiamme antaa meille aihetta aktiivisuuteen, on EU:n suhde Venäjään.
Tässäkin avain on saada muut EU-maat mukaan yhteiseen politiikkaan. EU:n on onnistuttava luomaan yhteinen linja sekä energiakysymyksissä että ulkopolitiikassa, mikäli näitä kahta voi pitää eri asiana. Yksin ei ainoakaan EU-maa ole enää ulkopoliittinen voimakeskus. Itämeren mailla on luonteva tehtävä saada muillekin perille, että yhteisen äänen tehostaminen olisi yhteinen etumme.
Naapurimaamme ovat osoittaneet olevansa EU:n ykkösrivin jäseniä. Meidän on syytä pitää mielessä, kuinka hyviä yhteistyökumppaneita vierestämme löytyy ja tehdä yhteinen menestyksemme ilmeiseksi myös muille.
 
Takaisin etusivulle