Anu Vehviläisen Korhos-kritiikki
10.03.2008
Keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen ihmettelee aivan oikeutetusti puoluesihteeri Jarmo Korhosen esiintuloja.
Vehviläisen mielestä uhittelut haittaavat keskustan asemaa hallituksessa. Onkin totta, että on varmasti hankalaa kun pääministeripuolueen puoluesihteeri ei ole samoilla linjoilla hallituksen kanssa. Ja kyse ei ole vain parista vastakkaisesta kommentista vaan Korhosella tuntuu olevan jotain perustavanlaatuista hallituksen linjaa ja hallitusohjelmaa vastaan.
Vehviläinen myöntää rohkeasti, että puoluetoveri Korhosen temput eivät ole helpottaneet hallitustyöskentelyä ja kommentoi "ettei keskusta voi olla samaan aikaan hallituksessa ja oppositiossa."
Kokoomuksen toimintaa hallituksessa Korhosen kujeet eivät ole juuri haitanneet, ainakaan Jyrki Kataisen puheiden mukaan. On kuitenkin aika ironista pääministeripuolueen puolusihteeriltä, että Korhonen on ollut hallituksen kanssa eri mieltä useissa asia-asioissa kuten mm. maa- ja metsätilojen perintäverossa, valtion omistajapolitiikassa ja viimeksi tänään pääkaupunkiseudun liikenneinvestoineissa.
Ongelma lieneekin enemmän keskustan sisäinen; mitä mieltä keskusta itse asiassa asioista on ja kuka puoluetta johtaa? Tietävätköhän he itsekään?
Reilun viikon takaisen Aamulehden kyselyn mukaan keskustavaikuttajista 55 % on sitä mieltä, että Korhonen edustaa puoluekentän ääntä paremmin kuin pääministeri Matti Vanhanen, mutta silti 90 % sanoo, että Vanhanen on oikea ihminen keskustan johtajaksi. Korhonen on profiloitunut keskustan kentän äänenä, mutta lopulta ehkä jopa hyvät tarkoitusperät omaava "kentän terveisten sanansaatto" ei johtane kuin huonoihin tuloksiin. Korhonen ei ehkä tajua horjuttavansa koko keskustapuolueen asemaa.
Korhonen lienee siinä uskossa, että räyhätyylillä keskustan kenttä saadaan pidettyä tyytyväisenä vaikeistakin poliittisista tilanteista kuten Kemijärvestä huolimatta. Kuten Vehviläinen sanoi, puolue ei kuitenkaan voi olla sekä hallituksessa että oppositiossa eli tehdä tietynlaista politiikkaa valtioneuvostossa ja samalla kritisoida puolueen omia päätöksiä maakunnissa. Tällainen falskius ja kaksilla korteilla pelaaminen ei ainakaan edusta sen keskustan arvoja, joihin olemme oppineet viime vuosina luottamaan sanansa mittaisena hallituskumppanina. |
|