Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
17.03.2006 Perustuslaki ei ole pelastus - Kaleva
10.03.2006 Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pelastajan! - Nykypäivä
30.12.2005 Taistelu roposista - Nykypäivä
23.12.2005 Hurja vuosi takana - Kaleva
07.12.2005 Perustuslaista ei pelinappulaa - Forum24
01.12.2005 Hallitus katkaisee perustuslaillisen kehityksen linjan
25.11.2005 Tietoa ja harhatietoa kemikaaliasetuksestat - Kaleva
25.11.2005 Paljon leipää Merkelin harteilla
21.10.2005 Joukkoja johdetaan edestä - Nykypäivä
20.10.2005 SMEs and the European Parliament - a partnership for Europe's future
16.09.2005 (Turhan) tärkeä presidentti? - Nykypäivä
07.09.2005 Maksujako? - Oulun ylioppilaslehti
02.09.2005 Euroopan Unioni Oulun menestyksen takana - Kaleva
09.08.2005 Kompastuuko unioni kommunikaatioon? - Nykypäivä
01.07.2005 Vääriä johtopäätöksiä
10.06.2005 Pohjakosketus suuntamme näyttää - Kaleva
09.06.2005 Euroopan taloutta ei saada pystyyn vesittämällä sääntöjä
20.05.2005 Kiinalainen juttu - Nykypäivä
13.05.2005 Kilpailukyvyllä kärkeen - Kaleva
06.05.2005 Anna meidän olla - Ylioppilaslehti
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
27.10.2006

Belgiassa käytiin toissa viikolla paikallisvaalit. Vaikka kyse on ainoastaan yhden EU-jäsenvaltion kunnallisvaaleista, ansaitsevat ne hivenen huomiota myös laajemmin.
Vaalitulos on huolestuttava. Ihmisten ennakkoluuloilla ja jopa suoralla rasismilla ratsastavat puolueet etenivät jälleen. ??ärioikeistolaisen Vlams Belangin Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa Antwerpenissa saama yli 33 prosentin kannatus kertoo karua kieltään siitä, etteivät ääriliikkeet ole enää pelkästään pulipäisten marginaalien vaihtoehto, vaan ihan tavalliset belgialaiset äänestäjät ovat valmiita antamaan tukensa kansallismielisille ryhmittymille.

Koko Belgiassa äärioikeisto sai noin viidenneksen äänistä, mikä on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin Jean-Marie Le Penin kannatus viiden vuoden takaisissa Ranskan presidentinvaaleissa. Myös Itävallassa muutama viikko sitten Jörg Haider pystyi pitämään asemansa huolimatta puolueen sisäisistä linjaristiriidoista.

On mielenkiintoista pohtia, mikä saa tavalliset, lakeja ja suvaitsevaisuutta yleensä ottaen kannattavat eurooppalaiset kääntymään militanttia retoriikkaa käyttävien ääriliikkeiden kannattajiksi?


Osa vastauksesta löytyy tutkijoiden mukaan kristillis-länsimaisen ja islamilaisen maailman välisestä haasteellisesta suhteesta. Viimeaikaiset islamistiryhmien hyökkäykset eurooppalaisia kohteita vastaan, kuten suurlähetystön polttaminen Syyriassa, kirkon tuhoaminen Länsirannalla ja ranskalaisen filosofian opettaja Robert Redekerin vaino Le Figarossa julkaistun Muhammedia kritisoineen artikkelin jälkeen, ovat herättäneet valtaväestössä pelkoja, jotka vaikuttavat käsityksiimme islamilaisuudesta. Profeetta Muhammedin pilakuvista muslimien piirissä noussut kohu loi mielikuvan, että islam on uhka, jota meidän täytyy ryhtyä torjumaan vetäytymällä siilipuolustukseen.

??ärioikeiston lisäksi myös äärivasemmisto on innoissaan käyttänyt islamia poliittisena vaalivalttinaan. Kun eurooppalaiset sinikaulustyöläiset ovat keskiluokkaistuneet ja siirtyneet kannattamaan maltillisia puolueita, laitavasemmalla elätellään toivoa, että kasvava muslimiväestö Euroopassa voisi löytää poliittisen kotinsa heidän leiristään. Vasemmisto lähtee siitä, että ollaan yhdessä länsimaista kapitalistista järjestelmää ja kehitysmaissa käynnissä olevaa "uusimperialismia" vastaan, vastustetaan kaikkea, mikä haiskahtaa amerikkalaiselta ja markkinoidaan Osama Bin Ladenia uutena Che Guevarana.

Selvää kuitenkin on, että kun ääriliikkeiden kannatus alkaa lähestyä perinteisten puolueiden prosenttilukuja, myös keskustaoikeiston on oltava valppaana ja osallistuttava keskusteluun EU:n politiikasta suhteessa islamilaisuuteen. Dialogi maltillisen muslimiväestön kanssa on välttämätöntä ja hyödyllistä yhteiskuntiemme tasapainoiselle kehitykselle myös pidemmällä tähtäimellä. Meidän ei pidä pelätä vaikeitakaan aiheita, sillä jos me vaikenemme ja jätämme areenan ääriliikkeiden viharetoriikalle voi käydä kuten 1920-luvun Saksassa. Uudet hirmuhallitsijat nousevat valtaan demokraattisilla vaaleilla.
 
Takaisin etusivulle