Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
27.10.2006

Belgiassa käytiin toissa viikolla paikallisvaalit. Vaikka kyse on ainoastaan yhden EU-jäsenvaltion kunnallisvaaleista, ansaitsevat ne hivenen huomiota myös laajemmin.
Vaalitulos on huolestuttava. Ihmisten ennakkoluuloilla ja jopa suoralla rasismilla ratsastavat puolueet etenivät jälleen. ??ärioikeistolaisen Vlams Belangin Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa Antwerpenissa saama yli 33 prosentin kannatus kertoo karua kieltään siitä, etteivät ääriliikkeet ole enää pelkästään pulipäisten marginaalien vaihtoehto, vaan ihan tavalliset belgialaiset äänestäjät ovat valmiita antamaan tukensa kansallismielisille ryhmittymille.

Koko Belgiassa äärioikeisto sai noin viidenneksen äänistä, mikä on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin Jean-Marie Le Penin kannatus viiden vuoden takaisissa Ranskan presidentinvaaleissa. Myös Itävallassa muutama viikko sitten Jörg Haider pystyi pitämään asemansa huolimatta puolueen sisäisistä linjaristiriidoista.

On mielenkiintoista pohtia, mikä saa tavalliset, lakeja ja suvaitsevaisuutta yleensä ottaen kannattavat eurooppalaiset kääntymään militanttia retoriikkaa käyttävien ääriliikkeiden kannattajiksi?


Osa vastauksesta löytyy tutkijoiden mukaan kristillis-länsimaisen ja islamilaisen maailman välisestä haasteellisesta suhteesta. Viimeaikaiset islamistiryhmien hyökkäykset eurooppalaisia kohteita vastaan, kuten suurlähetystön polttaminen Syyriassa, kirkon tuhoaminen Länsirannalla ja ranskalaisen filosofian opettaja Robert Redekerin vaino Le Figarossa julkaistun Muhammedia kritisoineen artikkelin jälkeen, ovat herättäneet valtaväestössä pelkoja, jotka vaikuttavat käsityksiimme islamilaisuudesta. Profeetta Muhammedin pilakuvista muslimien piirissä noussut kohu loi mielikuvan, että islam on uhka, jota meidän täytyy ryhtyä torjumaan vetäytymällä siilipuolustukseen.

??ärioikeiston lisäksi myös äärivasemmisto on innoissaan käyttänyt islamia poliittisena vaalivalttinaan. Kun eurooppalaiset sinikaulustyöläiset ovat keskiluokkaistuneet ja siirtyneet kannattamaan maltillisia puolueita, laitavasemmalla elätellään toivoa, että kasvava muslimiväestö Euroopassa voisi löytää poliittisen kotinsa heidän leiristään. Vasemmisto lähtee siitä, että ollaan yhdessä länsimaista kapitalistista järjestelmää ja kehitysmaissa käynnissä olevaa "uusimperialismia" vastaan, vastustetaan kaikkea, mikä haiskahtaa amerikkalaiselta ja markkinoidaan Osama Bin Ladenia uutena Che Guevarana.

Selvää kuitenkin on, että kun ääriliikkeiden kannatus alkaa lähestyä perinteisten puolueiden prosenttilukuja, myös keskustaoikeiston on oltava valppaana ja osallistuttava keskusteluun EU:n politiikasta suhteessa islamilaisuuteen. Dialogi maltillisen muslimiväestön kanssa on välttämätöntä ja hyödyllistä yhteiskuntiemme tasapainoiselle kehitykselle myös pidemmällä tähtäimellä. Meidän ei pidä pelätä vaikeitakaan aiheita, sillä jos me vaikenemme ja jätämme areenan ääriliikkeiden viharetoriikalle voi käydä kuten 1920-luvun Saksassa. Uudet hirmuhallitsijat nousevat valtaan demokraattisilla vaaleilla.
 
Takaisin etusivulle