Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
22.12.2006

Suomen puheenjohtajuuskauden loppu Euroopan unionissa häämöttää. Vanhasen hallitus on selvinnyt vähintäänkin kohtuullisesti. Samanlaista loistokkuutta ei otteissa kuitenkaan ole ollut kuin vuonna 1999, jolloin puikoissa oli eurodemari Paavo Lipponen ja Suomen eurooppalaisin puolue Kokoomus oli mukana neuvostoa johtamassa. Kulunut kausi osoitti, ettei asenteeltaan impivaaralaisesta, jopa euroskeptisestä poliitikosta kasva suurta eurooppalaista vaikuttajaa kuudessa kuukaudessa, vaikka kyseessä olisi niinkin fiksu ja kokenut valtiomies kuin Matti Vanhanen.

Toisaalta maanantaina, Suomen puheenjohtajuuden viimeisessä Euroopan parlamentin täysistunnossa, Vanhanen osoitti, että vanha koirakin voi oppia uusia temppuja. Hän nimittäin totesi mepeille: "Jos yhden asian voisin unionissa ylipäänsä muuttaa, puheenjohtajan kokemuksen turvin - tässä ja nyt - niin lisäisin tuntuvasti määräenemmistöpäätöksentekoa. Se on ehdottomasti tehokkain, oikeudenmukaisin ja paras tapa päästä hyviin päätöksiin." Kiertävillä puheenjohtajuuksilla on ainakin yksi myönteinen seuraus; ne tekevät paatuneistakin epäilijöistä enemmän eurooppahenkisiä!

Suomen kaudella EU:n laajentuminen oli käännekohdassa. Suomen tehtävänä oli varmistaa vuonna 2004 odotushuoneeseen jätettyjen Bulgarian ja Romanian mukaantulo ensi vuoden alusta. Toisaalta aika oli kypsä syvällisemmälle keskustelulle EU:n laajentumisesta. Suomen johdolla saatiinkin viime viikon huippukokouksessa aikaan konsensus laajentumisstrategiasta. Kokous vältti piirtämästä kartalle Euroopan rajoja ja pääministeri kertoi elegantisti, että "oikeat rajamme eivät ole kartalla, vaan arvoissa". Tämäkin hyvä linjaus hallitukseltamme.

Tärkeintä oli, ettei huippukokouksesta tullut Turkki-kokousta, vaan että jäsenvaltiot kävivät keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Suomen järkevän Turkki-politiikan ansiosta jäsenyysneuvottelut jatkuvat, jopa entistä tehokkaammin, kun kiristysyrityksille altis määräaika Kyproksen ratkaisulle pyyhkäistiin historiaan. Vain kahdeksan Kyprosta sivuavaa neuvottelukohtaa jäädytetään, loppujen 27 luvun voiden jatkua. Suomikin pyrkii vielä pj-kautensa viimeisinä päivinä avaamaan yhden uuden neuvottelukokonaisuuden.

Pisteitä hallitus ansaitsee myös tavasta, jolla perustuslakikeskusteluja edistettiin. Perustuslaki on välttämätön EU:n tulevan toimintakyvyn varmistamiseksi. Suomi on tehnyt ansiokasta selvitystyötä kahdenvälisesti jäsenvaltioiden kanssa, nyt on siirryttävä analyysiin. Vaihtoehdoista en itse kannata minisopimusta, vaan paremminkin sopimuksen "enhanced editionia", paranneltua versiota. Päätösten aika on Saksan kaudella.

Tehokkuutta EU:n toimintaan voidaan luoda jo ennen perustuslain voimaantuloa. Yksittäinen tärkeä asia olisi määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen sisä- ja oikeusasioissa. Huippukokouksessa tästä ei kuitenkaan päästy sopuun, vaan julistettiin ainoastaan tahtoa tehostaa sisäisen turvallisuuden kysymysten hoitoa. Tahto ei paljon lämmitä, ellei se näy pian myös tekoina. Toivoa sopii, että näin käy.



Piia-Noora Kauppi
 
Takaisin etusivulle