Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
29.01.2008 Savon Sanomien ylilyönti
28.01.2008 Julma murha
25.01.2008 Historian suurin diileripetos
23.01.2008 EU:lla ei roolia keskustelussa maailmantaloudesta?
22.01.2008 Valko-Venäjän mielivalta
21.01.2008 Huoli Itämerestä syvenee
18.01.2008 Koulupudokkaiden määrän kasvu
17.01.2008 Serbian synnit
16.01.2008 Suomen lobattava lisäysvelvoitteet alemmaksi!
14.01.2008 Etyjin haasteet
11.01.2008 YK:n maine koetuksella
10.01.2008 Pimeyttä rakennusalalla
09.01.2008 Koulujen kielitarjonta huolettaa
07.01.2008 Usko hallitukseen hiipunut
04.01.2008 Iowan esivaalit
20.12.2007 Pusukielto?
19.12.2007 Belgian touhu
17.12.2007 Vankien seksuaalinen hyväksikäyttö USA:ssa
14.12.2007 Naisiin kohdistuva väkivalta
12.12.2007 UPIn Nato-raportin valitettava lipsahdus
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Opetus ei ole sukupuolikysymys
04.12.2007

Juuri kun olemme kuulleet mahtavia tuloksia suomalaisoppilaiden oppimiskyvyistä ja koulutusjärjestelmämme toimivuudesta, tehdään opetusministeriössä älyttömiä ehdotuksia mieshakijoiden suosimisesta opettajankoulutuksessa.

Opettajankoulutus on naisvaltaista; Hakijoista n. 80% on naisia ja opettajista n. 70% on naisia. (Kumma kyllä, rehtoreista kuitenkin vain noin kolmasosa on naisia.)

Missä piilee ongelma? Opettajankoulutuksen pääsykoetta voidaan toki uudistaa siten, että se huomioi paremmin monipuolisen osaamisen, mutta sitäkään ei saa kehittää selkeästi toista sukupuolta suosivaksi. Ongelma ei kuitenkaan liene pääsykoejärjestelmässä, sillä sekä hakijoissa että sisäänpäässeissä sukupuoliprosentit ovat samaa luokkaa. Ja läpipääsyä on jo nyt helpotettu - viime keväänä ensimmäiseen vaiheeseen pääsivät kaikki halukkaat. Kuitenkaan miesten määrä valituista ei lisääntynyt juurikaan.

Kyseessä ei siis ole, etteivätkö miehet läpäisisi koetta, vaan syynä on miesten matala hakuinto. Opettajan työ ei kiinnosta miehiä. Ongelma löytynee ainakin osaksi alan huonoista etenemismahdollisuuksista ja kehnosta palkkauksessa. Kiintiöillä ja lisäpisteillä ei tällaista motivaation puutetta korjata, päinvastoin luodaan uusia ongelmia.

Ja mitä sitten, vaikka sukupuolijako ei menekään aina 50/50. Hyvin harvalla alalla tällainen "tasa-arvo" oikeastaan toteutuu ja sen väkisin vääntäminen tuntuu hyvin keinotekoiselta ja väärältä. Nyt esimerkiksi liikunnanopettajakoulutuksessa on 50/50 kiintiöt ja naisten pisteraja on miehiä korkeampi, koska naishakijoita on enemmän. Onko tämä sitten oikeudenmukainen ja toivottu kehityssuunta?

Vaihtelut saattavat olla olemassa tietyllä alalla vain jonkin aikaa - tilannehan saattaisi kääntyä vaikka päinvastaiseksi muutamien vuosien kuluessa, osittain alakynteen jääneen sukupuolen suosimisen vuoksi. Mitä sitten tehdään - aletaan suosia sitä alun perin niskan päällä ollutta sukupuolta? Ja pitäisikö miesvaltaisilla aloilla alkaa miettiä lisäpisteitä naisille?

Lapset tarvitsevat, totta kai, myös miehen mallia kasvatuksessa, kaikilla ei ole isähahmoa kotona ja kasvatusympäristössä on hyvä olla molempia sukupuolia. On kuitenkin liiam pitkälle menevä toimenpide luoda tällaisia toista sukupuolta suosivia ja toista sukupuolta syrjiviä menettelyjä.

Opetustaito ei todellakaan riipu sukupuolesta - kuten jo PISA-tuloksetkin todistavat, naisethan ovat opettajina onnistuneet mitä mainioimmin! Opetuksen taso ei ole sukupuolikysymys.
 
Takaisin etusivulle