Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
22.11.2007

Suomen suhde Euroopan unioniin on jälleen kerran tapetilla. Tänä syksynä kotimaista keskustelua ovat erityisesti herätelleet sokerijuurikaskiintiöt ja maatalouden 141-tuki, joita koskevat päätökset ovat tuntuneet epäoikeudenmukaisilta ja pientä maata sortavilta. On vaadittu nyrkin lyömistä pöytään, neuvottelutaktiikan koventamista, jopa EU:sta eroamista.

Totta on, että sokerireformissa meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti - olemmehan jo vähentäneet tuotantoamme toisin kuin EU:n suuret sokerintuottajamaat. Totta on myös se, etteivät 141-tuen sallineet olosuhteet ole mihinkään muuttuneet.

Onkin selvää, ettei EU ole täydellinen; se on hidas ja byrokraattinen ja tekee välillä vääriä päätöksiä. Pienelle maalle EU on kuitenkin ainoa keino saada edes hitunen vaikutusvaltaa maailman menoon. Jos unionia ei olisi, olisi Suomen etu keksiä jokin vastaava, eurooppalaisten yhteistä tulevaisuutta rakentava foorumi.

Pieni jäsenvaltio ei kuitenkaan voi käyttäytyä samalla tavalla kuin suurvalta, vaikka kuinka perussopimuksissa vannottaisiin jäsenvaltioiden tasavertaisuuden nimiin. Suuri voi öykkäröidä ja saada tahtonsa perille. Pienen pullistelu on useimmiten pelkästään surkuhupaisaa ja kääntyy helposti itseään vastaan.

Mielestäni Suomen EU-politiikassa on tehty asioita sekä oikein että väärin.

Oikeaa politiikkaa on ollut se, että olemme pyrkineet kaikessa vaalimaan EU:n roolia vahvana ja globaalina toimijana. Suomen etuna on yhtenäinen Euroopan unioni, joka saa niin suuret kuin pienetkin pidettyä yhteisten päätösten takana. Unioni voi olla vahva ainoastaan silloin, jos jäsenmaat eivät elä kuin pellossa, vaan oikeasti sitoutuvat yhdessä tehtyihin päätöksiin.

Olemme saavuttaneet rakentavalla ja sopeutuvalla linjallamme enemmän kuin jos olisimme joka käänteessä kynsin hampain puolustaneet lyhyen tähtäimen etujamme, vähät välittämättä kokonaisuudesta.

Väärää politiikkaa on ollut se, ettemme aina ole määrittäneet, mitä oikein kansakuntana haluamme. Politiikkamme on ollut liian reagoivaa. Olemme onnistuneet muiden samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa yhdessä luomaan vahvan unionin, mutta nyt emme oikein tiedä, mitä sillä tekisimme.

Mikä on Suomen kannalta EU:n pihvi? Se ei voi olla ainoastaan saavutettujen etujen puolustaminen.


Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen
 
Takaisin etusivulle