Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
16.11.2007

Ranskan EU-puheenjohtajakauden alkuun on aikaa vielä yli seitsemän kuukautta, mutta maan hyperaktiivinen presidentti Nicolas Sarkozy on jo täydessä vauhdissa, aivan niin kuin Slovenian vuoden vaihteessa alkavaa vahtivuoroa ei olisikaan. Viime viikolla presidentti Sarkozy vieraili Washingtonissa pohjustamassa puheenjohtajakautta Valkoisessa talossa ja kongressissa ja tällä viikolla hän piipahti Euroopan parlamentissa kertomassa näkemyksistään parlamentille.

Sarkozylta eli eu-slangilla Sarkolta on totuttu kuulemaan räväköitä mielipiteitä, mutta tällä kertaa hän tuotti pienen pettymyksen. Puhe ei ollut räväkkä, vaan hienostuneen elegantti kauniine sanankäänteineen henkisten arvojen Euroopasta, yhteisestä identiteetistä ja ihmisoikeuksien puolustamisesta. Hyvä puhe sinänsä, muttei sisältänyt uusia avauksia tai sellaista dynamiikkaa, mitä häneltä parhaina hetkinä on irronnut. Alkaako idealingon tahti hiipua vai onko kyseessä järkevä keskittyminen jo tehtyihin aloitteisiin?

Ranskan puheenjohtajakauden päätavoite on eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen. Eurooppalainen puolustusulottuvuus on toki ollut gallien lempilapsi aina, joten siinä mielessä rintamalta ei kuulu mitään uutta. Uutta on kuitenkin se, että tällä kertaa esityksillä saattaa olla läpimenon mahdollisuuksia, sillä paineet EU:n roolin kasvattamiselle ovat kaikkialla suuret.

Kuten Sarkozy itsekin totesi Washingtonissa, Nato ei ehdi joka paikkaan ja EU:n on entistä enemmän paikattava tätä aukkoa. Vaikeisiin, usein pitkää läsnäoloa vaativiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin on järkevää sitoutua yhdessä. Toisaalta puolustuskustannukset nousevat sellaista vauhtia, noin 7 prosenttia vuodessa, ettei yksikään valtio Euroopassa voi yksin pitää yllä uskottavaa puolustusta jo pelkästään taloussyistä. Niinpä siinä missä Ranskan aikaisemmat yritykset saada puolustusagendaa eteenpäin ovat usein kaatuneet muiden vastahakoisuuteen, nyt myös moni muu jäsenvaltio on valmiimpi ottamaan tarvittavat askeleet kohti yhteistä puolustusta. Onko tätä poliittista tahtoa riittävästi, jää nähtäväksi.

Ennen kaikkea ranskalaisille tuottaa päänvaivaa vanha kiistakumppani Iso-Britannia, joka suhtautuu varauksellisesti Kanaalin takaisten naapureidensa kaavailuihin mm. yhteisestä eurooppalaisesta johtokeskuksesta ja EU-sotilaiden koulutusjärjestelmästä. Briteille Sarko tarjoaa porkkanana Ranskan paluuta Naton sotilaalliseen johtojärjestelmään, josta se lähti yli 40 vuotta sitten. Sarkozy on valmis lupaamaan maansa osallistuvan entistä painokkaammin NATO:n uudistuksiin, joita brititkin ajavat, mikäli samalla myös itsenäistä EU:n puolustuskykyä kasvatetaan.

Veikkaan, että ensi vuosi tulee olemaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisen supervuosi. Suomellakin on tässä paljon kansallisia etuja valvottavanaan. EU:n kummajaisena, NATO:n ulkopuolisena maana, meidän on varmistettava läsnäolomme päätöksenteon ytimessä, kuten Vanhasen-Kataisen hallitusohjelmaankin on kirjattu. Samalla meillä on kansallisen turvallispoliittisen strategian tarkastelu kesken, mikä saattaa aiheuttaa hetkittäin päänvaivaa kansallisten kantojen muodostamiselle. Selvää on, että kaikkien aihetta sivuavien selvitysten on oltava julkisia, niin että kaikki halukkaat voivat osallistua eurooppalaiseen keskusteluun uudistetun unionin tulevaisuuden linjauksista.
 
Takaisin etusivulle