Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Työväki tarvitsee joustavuutta - Nykypäivä
28.02.2007

Suomalaisessa keskustelussa työmarkkinoiden joustavoittamisesta on usein katsottu naapuriamme Tanskaa. Syytä onkin. Uutiset sieltä kertovat, että työllisyyspolitiikan uudistukset ovat johtaneet siihen, että työntekijät voivat monilla aloilla jopa kilpailuttaa työnantajia. Näinpä esimerkiksi työvoimapulasta kärsivillä palvelualoilla on paineita nostaa palkkoja. Tanskan malli, jossa mm. alle 25-vuotiaat työkykyiset nuoret saavat ainoastaan puolen vuoden ajan vastikkeetonta työttömyyskorvausta valtiolta, vaikuttaa toimivalta. Tämän jälkeen heidän on joko opiskeltava tai otettava vastaan järjestetty työpaikka. Työttömyysturva on aluksi korkeampi kuin Suomessa, mutta laskee myöhemmin. Pyrkimys löytää työ- tai opiskelupaikka on todellinen, sillä ohjaus opintoihin ja työnhakuun on aktiivista.

Mallissa on sopivasti yhdistetty keppiä ja porkkanaa: ensin porkkanaa korkeamman työttömyysturvan ja tehokkaan ohjauksen avulla, sitten vasta keppiä. Nopea töihin patistaminen toimii, sillä työttömyyden kielteiset seuraukset ovat nuorille kouriintuntuvampia; voihan pitkä toimettomuus johtaa syrjäytymiseen ja olla kohtalokasta tulevaisuuden kannalta. Myönteistä on myös paikallisen sopimisen suosiminen. Joustavuus lisääntyy, kun eri tilanteissa oleville ihmisille voidaan tarjota erilaista turvaa.

Suomessakin kaivataan aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Kun yhä harvempi on mukana työelämässä tai yrittäjinä maksamassa veroja ja yhä useampi aktiivielämän ulkopuolella, syntyy epäsuhta, joka vaatii korjaamista. Yhteiskunnalla on oikeus edellyttää jäseniltään vastinetta hyvinvoinnilleen. Työkykyisten ja -ikäisten ihmisten on lähtökohtaisesti tehtävä jotain hyvinvointinsa eteen. Vapaamatkustajat nakertavat järjestelmää ja vääristävät huoltosuhdetta aktiivien ja passiivien välillä.

Kaikille ei tänä päivänä työtä löydy - valitettavasti. Mutta kuinka on mahdollista, että vielä tänäkin päivänä on käytännössä mahdollisuus kieltäytyä tarjotusta työstä? Hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmien on oltava kannustavia. Siksi pienipalkkaisen ahertajan ja köllöttelijän välistä tuloeroa on kasvatettava. On absurdia, että joissakin tilanteissa vaativaa työtä tekevälle perushoitajalle jää työstään nettona käteen vähemmän kuin ansiosidonnaisella kotonaan lepäilevälle työttömälle! Jotain on pielessä myös, kun valtaosalle pk-yrittäjistä jää käteen vähemmän kuin minimipalkkaiselle juristille. Missä on korvaus yrittäjäriskistä, vastuunkannosta ja tuottavien työpaikkojen luomisesta? Suorastaan pöyristyttävä on Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulos, jonka mukaan kuudesosa alle 25-vuotiaista mieltää toimeentulotuen palkaksi! On todellakin aika herätä.

Kokoomuksen tavoitteena on tehdä Suomesta parempi paikka elää. Haluamme tarjota jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, yrittää ja viettää ansaittuja eläkepäiviä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan työreformia. Kutsutaan sitä sitten eri puolilla poliittista kenttää millä nimellä tahansa.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja
 
Takaisin etusivulle