Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
17.03.2006 Perustuslaki ei ole pelastus - Kaleva
10.03.2006 Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pelastajan! - Nykypäivä
30.12.2005 Taistelu roposista - Nykypäivä
23.12.2005 Hurja vuosi takana - Kaleva
07.12.2005 Perustuslaista ei pelinappulaa - Forum24
01.12.2005 Hallitus katkaisee perustuslaillisen kehityksen linjan
25.11.2005 Tietoa ja harhatietoa kemikaaliasetuksestat - Kaleva
25.11.2005 Paljon leipää Merkelin harteilla
21.10.2005 Joukkoja johdetaan edestä - Nykypäivä
20.10.2005 SMEs and the European Parliament - a partnership for Europe's future
16.09.2005 (Turhan) tärkeä presidentti? - Nykypäivä
07.09.2005 Maksujako? - Oulun ylioppilaslehti
02.09.2005 Euroopan Unioni Oulun menestyksen takana - Kaleva
09.08.2005 Kompastuuko unioni kommunikaatioon? - Nykypäivä
01.07.2005 Vääriä johtopäätöksiä
10.06.2005 Pohjakosketus suuntamme näyttää - Kaleva
09.06.2005 Euroopan taloutta ei saada pystyyn vesittämällä sääntöjä
20.05.2005 Kiinalainen juttu - Nykypäivä
13.05.2005 Kilpailukyvyllä kärkeen - Kaleva
06.05.2005 Anna meidän olla - Ylioppilaslehti
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Jäät sulavat Atlantissa - Nykypäivä
03.08.2007

Olin pari viikkoa sitten europarlamentin työmatkalla Washingtonissa. Vaalikuume nousee, vaikka maan presidentinvaaleihin on aikaa vielä lähes puolitoista vuotta.

Viime vuodet ovat olleet vaikeita Yhdysvaltojen ja EU:n suhteille. Afganistanin ja Irakin sodat, taistelu terrorismia vastaan, ilmastonmuutos sekä maailmankaupan vapauttamisneuvottelujen takkuilu ovat aiheuttaneet päättäjille päänvaivaa. Bushin voimapolitiikka ei aina ole saanut ymmärrystä Euroopassa, ja Yhdysvaltojen on ollut vaikea seurata sisäisten uudistustensa kanssa painiskelevan EU:n liikkeitä.

Euroopassa tilanne näyttää jo paremmalta. Angela Merkel sai Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella eteenpäin monta molemmille tärkeää aloitetta, ei vähiten markkinoiden vapauttamisen saralla. Amerikkalaisen Center for Strategic Intelligence Studies'n Eurooppa-johtaja Julianne Smithin mukaan eräs syy jäiden sulamiseen EU:n ja USA:n väliltä piilee Merkelin ja Bushin hyvissä henkilökemioissa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvää pataa syksyllä 2008 EU:ta johtava Ranskan Nicolas Sarkozy Valkoisen talon kanssa on.

Ensi vuodesta on tulossa kuitenkin haastava. Jopa Bushin tukijat Washingtonissa näkevät, että presidentti on jo rampa ankka. Senaatissa yhä useampi republikaani vaatii joukkoja pois Irakista ja edustajainhuone blokkaa järjestelmällisesti Bushin hallinnon ehdotukset. Heinäkuussa hallinto vielä selvisi, mutta monien tapaamiemme senaattorien mukaan syksyllä senaatti äänestää vetäytymisen puolesta.

Irakin sota määrittelee nyt kaikkea politiikkaa USA:ssa. Tätä voisi verrata Vietnamin sodan aiheuttamaan sisäpoliittiseen tilanteeseen vuonna 1968. Erona on kuitenkin, että Lyndon B. Johnson halusi irti epätoivoiseksi kääntyneestä sodasta. Bush uskoo yhä aidosti, että Yhdysvallat voi vielä ???voittaa sodan???, eli saada sisällissodan lopetettua ja demokraattisen hallinnon pystyyn.

Vaikka vetäytyminen aloitettaisiin jo ensi vuonna, Washingtonin sisäpiireissä arvellaan, että seuraavan presidenttikauden lopussakin Irakissa on edelleen 50 - 60 000 amerikkalaista sotilasta. Vetäytyminen maksaa ihmishenkiä, mikä on kaikkien koalitiovoimien ongelma. Panokset ovat kovat. Jos Irakin sota päättyy lännen mahalaskuun, Irakiin voi nousta Iranin tuella Taleban-tyylinen fundamentalistihallinto.

USA seuraa nyt tiiviisti, miten EU kokee Irakin ja Afganistanin tilanteet. Moni EU:n jäsenvaltio vetää joukkojaan Irakista, mikä vaikeuttaa maan vakauttamista. Afganistanissa toivoa on enemmän ja EU:n sitoutuminen on myös suurempaa. Maa ei kuitenkaan ole vielä valmis jäämään omilleen. Suomellakaan ei ole syytä jäädä tässä sivuraiteelle.

Bushin kauden päättyminen tuonee lyhyen kuherruskuukauden transatlanttisiin suhteisiin. Kaikkia hiertymäkohtia se ei silti poista. Anti-Bushismi on kääntynyt myös laajemmin antiamerikkalaisuudeksi. Pew Global Attitudes Surveyn mukaan eurooppalaisten asenteet Amerikkaa kohtaan ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Ainoa maa, jonka usko USA:n kykyyn näyttää johtajuutta geopolitiikassa on kasvanut, on Venäjä.

Nyt meidän on EU:ssa seurattava tarkasti, millaista ulkopolitiikkaa USA:n presidenttiehdokkaat kampanjoissaan maalailevat. Yhteisten kantojen olisi hyvä olla valmiina, kun uusi hallinto astuu remmiin.
 
Takaisin etusivulle