Nuoret työllistyvät entistä paremmin
12.07.2007
Työministeriön mukaan nuorten työttömyys on vähentynyt 15 prosenttia vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömistä alle 25-vuotiaita on ainoastaan alle prosentti. Tämä on upea uutinen!
Yksi apu nuorten työttömyyden poistossa lienee ollut pari vuotta käytössä ollut yhteiskuntatakuu, jossa työllistämiseen pyritään mm. työharjoittelulla ja työpajatoiminnalla. Tilannetta on helpottanut myös talouskasvu, joka on luonut työpaikkoja erityisesti kaupan alalle.
Nuorisotyöttömyyden yhtenä syynä voidaan pitää osittain virheellistä koulutuspolitiikkaa. Suomessa on menneinä vuosina tarjottu nuorille liiaksi lukio-korkeakoulu -väylää ja panostaminen ammatilliseen osaamiseen on jäänyt vähemmälle. Onneksi tähän on viimein herätty ja ammatillisen koulutuksen arvostus onkin kasvanut Suomessa. Uusi hallitus aikookin siirtää varoja ammatilliseen peruskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen kannattamattoman työvoimakoulutuksen sijaan. Hyvä keino edistää työllisyyttä on myös lisätä yritysten ja elinkeinoelämän yhteistyötä koulutuskentän kanssa. Silloin työmarkkinat saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja nuoret saavat töitä!
Onneksi ainakin Suomessa tilanne on siis kääntynyt parempaan suuntaan. Kesäkuun alkupuolella HS uutisoi, kuinka nuorten työllisyystilanne on EU:ssa muuta väestöä selkeästi heikompi: nuorten työttömyys EU-maissa on yli kaksi kertaa yleistä työttömyyttä korkeampaa. EUROSTATin mukaan nuorisotyöttömyysaste 27 EU-maassa oli helmikuussa 16,9 %, kun yleinen työttömyysaste EU-alueella oli 7,4 %. Eniten nuoria oli työttömänä Puolassa ja Kreikassa, vähiten taas Tanskassa ja Hollannissa Suomen nuorisotyöttömyyden ollessa hieman yli EU:n keskiarvon. Luvut vaihtelevat maittain valtavasti. Erot johtuvat pääasiassa työmarkkinoiden joustavuuden asteesta; mitä joustavammat markkinat ja mitä enemmän paikallista sopimista, sitä paremmat työnsaantimahdollisuudet. Tuntuukin, että ammattiliitoilla on tässä oppimisen paikka...
Vaikka työn saaminen on minkä ikäiselle työttömälle tahansa hieno asia, pitää nimenomaan nuorten työttömyydestä olla erityisen huolissaan. Nuorten putoaminen koulutusputkesta, työttömäksi jääminen, syrjäytyminen ja joutuminen yhteiskunnan sivuraiteelle ovat yleensä yhteydessä toisiinsa. Jos nuori on ollut työttömänä pitkään, on hänen saaminen takaisin normaalielämän kulkuun entistä vaikeampaa. Tulokset näkyvät vielä vuosikymmenien päästä koko yhteiskunnassa.
Nuorisotyöttömyyden vähentyminen on hyvä asia mutta valitettavasti vanhemmilla ikäluokilla tilanne on heikompi. Pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut ikääntyvien ongelma; yli 50-vuotiaita heistä on yli 66 prosenttia. Monet heistä ovat lama-aikana irtisanottuja työntekijöitä, jotka eivät ole päässeet takaisin työelämään. Monesti saa kuulla, kuinka työhönottotilanteissa palkataan mieluummin nuori kuin iäkkäämpi työnhakija.
Suomi tarvitsee sekä nuoria, hyvin koulutettuja - sekä akateemisia että ammatillisten taitojen osaajia - että vanhempia, kokeneempia työntekijöitä, jotka ovat nähneet yhteiskuntamme muutokset vuosikymmenten aikana. Tietojen ja taitojen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on äärimmäisen tärkeää. Siksi eri-ikäisten työntekijöiden tulisi vetää yhtä köyttä ja työnantajien tulisi nähdä hyödyt eri-ikäisestä ja moniosaavasta työvoimastaan. |
|
