Väärät tulkinnat EU:n työoikeuden vihreästä kirjasta
09.07.2007
Osallistun aamulla YLEn radio Ykkösen Ykkösaamuun, jossa keskustelemme kollegojen Anneli Jäätteenmäen ja Riitta Myllerin kanssa keskiviikkona täysistuntoäänestykseen menevästä EU-komission työoikeuden vihreästä kirjasta. AY-liike on pyrkinyt levittämään komission keskusteluasiakirjasta vääristeltyä tietoa. Väitetään, että komissio haluaisi heikentää vakituisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaa ja muutoinkin karsia työntekijöiden oikeuksia. Itse asiassa komission tausta-ajatus on päinvastainen.
Komissio lähtee siitä, että lähtökohtaisesti uudet työntekijät tulisi palkata toistaiseksi, ellei työn luonne ole selvästi määräaikaista. Tämänhetkistä tilannetta, jossa työntekijöitä on kahta kastia (niitä, joilla on vakituinen työsuhde ja niitä, joilla ei sitä ole), ei pidetä hyvänä. Eroa työntekijäryhmien välillä on syytä pienentää.
Komissio esittääkin, että jos työ on pysyvää, kaikki siihen liittyvät työsuhteet tehtäisiin vakituisiksi, mutta esim. työsuhdeturvan laajuus ja kesto voisi kasvaa työsuhteen keston pidetessä. Näin kaikilla olisi periaatteessa samat ehdot, jotka kasvaisivat ajan kanssa.
Oma ryhmämme korostaa tämän lisäksi, että kaikilla työntekijöillä, työsuhteen laadusta ja pituudesta riippumatta, on oikeus tiettyyn työn perusturvaan. Tasa-arvoinen kohtelu, työsuojelu, työaikasäätely, oikeus osallistua työpaikan päätöksentekoon, oikeus koulutukseen kuuluvat jokaiselle palkansaajalle työsuhteeseen katsomatta.
Menemme pahasti metsään, jos ymmärrämme flexicuritya eli joustoturvaa väärin. Joustoturva ei tarkoita, että ainoastaan työnantajat saavat joustoja ja työntekijät turvaa. Myös työntekijät tarvitsevat lisää joustoja sopeuttaakseen työntekoaan omaan elämäntilanteeseensa ja työnantajat turvaa siitä, että osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa on riittävästi tarjolla.
Komission vihreän kirjan suurin puute on vähäinen huomio sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Onkin hyvä, että parlamentin mietintö kiinnittää tasa-arvoon enemmän huomiota. Erityistä huolta aiheuttaa ns. nykypäivän naisten kolmoisansa: naisten tulisi tehdä lisää töitä, lisää lapsia ja kantaa lisää huoltovastuuta. Jotta naiset tähän pystyvät (ja tottakai pystyvät), työelämältä vaaditaan muutoksia. |
|