Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
17.10.2008 Vapauden aika päättyi
16.10.2008 Kiusaus suomalaisilla työpaikoilla
14.10.2008 Suomalaismiehet vauhdissa
13.10.2008 Urpilaisen puheet Suomelle vahingollisia
09.10.2008 Suomalaisten perheonni?
08.10.2008 Automurto
01.10.2008 Alma Median rekrytointipolitiikka
30.09.2008 Roskapankkilaki kaatui Yhdysvaltain kongressissa
29.09.2008 Suomalaisten poliittinen tietämys?
28.09.2008 Itävallan äärioikeisto
23.09.2008 Kauhajoki
19.09.2008 Rippisalaisuus pedofiilin suojana?
17.09.2008 Oluiden jälkeen rattiin?
16.09.2008 Kahtiajakautunut Ukraina
12.09.2008 Suomi ei olekaan netin luvattu maa
10.09.2008 Synkkä päivä
08.09.2008 Vanhasen utopiat
05.09.2008 Oulu nuorisotyöttömyyden keskus
04.09.2008 Ukrainan tulevaisuus?
02.09.2008 Vanhukset näkevät nälkää
 
Seuraava sivu >>  
   
Suomalaiset eivät enää jaksa poimia mansikoita
11.06.2007

Joukko suomalaisia mansikanviljelijöitä sekä Suonenjoen kunnanjohtaja tekivät vastikään rekrytointimatkan Venäjälle, jolla yritettiin löytää poimijoita suomalaisille mansikkapelloille. Suomesta ei kuulemma saa kuin hyvin nuoria poimijoita, jotka eivät jaksa tehdä töitä täysi-ikäisten lailla eivätkä muutenkaan suostu esimerkiksi sateella pelloille. On ikävää, että meillä ollaan ajauduttu tähän. Toista se oli ennen. Lähes kaikki ahkerat nuoret niin maalta kuin kaupungista olivat ainakin kokeilleet marjanpoimijan vaativaa "uraa". Kaikki eivät kovaa työtä jaksaneet. Olin itse neljänä kesänä Suonenjoella kesätöissä, joten tiedän mistä puhun. Joka vuosi mukana oli lusmuilijoita, jotka tulivat mansikkatilalle vain tapaamaan aikaa. Eihän urakkapalkkasysteemissä sillä tavalla tienaa! Mansikanpoiminta on rankkaa ja etenkin sadesäällä kuraliejussa, selkä vääntyneenä ja jalat tönkköinä touhutessa, huumori ei aina ollut kovin herkässä. Tai siis useimmiten juuri silloin poimijoiden huumoria kysyttiin. Nuo Suonenjoen kesät ovat kuitenkin kaltaiselleni kaupunkilaistytölle edelleen kultareunaisia muistoja. Sain elinikäisiä ystäviä ja sidokset vanhoihin ystäviin vahvistuivat. Ymmärrän myös tänä päivänä poliittisissa tehtävissäni vähän enemmän, millaista elämä maaseudulla on ja kuinka ahkeria ihmisiä Suomessa on. Kokemuksesta on ollut pelkkää plussaa. Omatkin lapseni laitan varmasti ainakin kokeilemaan tällaista ruumiillista työtä. Tulkoot sitten maitojunalla takaisin, jos äidin kokemukset eivät lapsilla toistu
 
Takaisin etusivulle