Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Perustuslain tulkinta ulkopolitiikan johtamisesta epäselvä
04.12.2004

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (2.12.) kommentoitiin pääministeri Matti Vanhasen tiistaina Jyväskylässä pitämää Martti Ahtisaari -luentoa, jossa pääministeri linjasi näkemyksiään vastuujaosta Suomen ulkopolitiikan hoitamisessa. Luennossaan pääministeri Vanhanen nojasi vanhentuneeseen liturgiaan toteamalla, että "presidentti johtaa perinteistä ulkopolitiikkaa ja pääministeri EU-politiikkaa".

Todellisuudessa rajaa perinteisen ulkopolitiikan ja EU:n yhteisöllisen ulkopolitiikan välille on mahdotonta vetää. Pääkirjoituksen väite mm. siitä, että suurvaltasuhteet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa olisivat niin sanottua "perinteistä ulkopolitiikkaa", jonka osalta päävastuu olisi valtioneuvoston kanssa yhteistoiminnassa toimivalla presidentillä, ei enää pidä paikkansa.

Euroopan unionin yhteisissä pöydissä viitoitetaan yhä enemmän kantoja myös suurvaltasuhteista ja EU:n yhteiset linjaukset sitovat Suomea siinä missä muitakin unionivaltioita. EU:n jäsenillä on velvollisuus kahdenvälisessä yhteydenpidossaan kolmansiin maihin noudattaa EU:n sisällä vahvistettuja linjauksia. Kokonaan toinen asia on pohtia sitä, ottavatko kaikki unionin jäsenvaltiot nämä perussopimukseen kirjatut velvoitteensa yhtä vakavasti ja kuinka paljon "sooloilua" esiintyy. Tällä puolella koko EU:lla on vielä paljon parannettavaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi on puolestaan hakenut selvennystä toiseen ajankohtaiseen perustuslain tulkintaristiriitaan. Sasin kirjallista kysymystä ei ole kaikilla tahoilla ymmärretty oikein. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tavoitteena ei ollut saivarrella nimenomaisesta yksittäistapauksesta. Kyllä Sasikin erittäin kokeneena vaikuttajana ymmärtää hyvin, ettei ero Halosen YK-puheen linjauksen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sanamuotojen välillä ole suurin suuri. Kansainvälisen diplomatian kentillä myös nyansseilla on toki suurta merkitystä, tästä olen yhtä mieltä Sasin kanssa.

Ennenkaikkea Sasin aktiviteetti on kuitenkin ansiokas yritys tuoda läpinäkyvyyttä tapaan, jolla Suomen ulkopoliittisia kantoja valmistellaan. Hallitus on vastauksessaan Sasille myöntänyt, ettei Halosen ko. YK-linjapuheenvuoroa käsitelty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eikä myöskään pääministeriä informoitu linjauksen yksityiskohdista. Tämä on sekä perustuslakimme hengen että eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslaista antaman mietinnön nimenomaisten muotoilujen vastaista.

On itsepetosta hallitukselta kiistää Sasin kritiikki Vanhasen Jyväskylän luennossaan esittämällä yksioikoisella toteamuksella, ettei "perustuslaissamme tavoitella mallia, jossa tasavallan presidentti puhuisi valtioneuvoston tarkastamia puheita".

Perustuslakimme tarkoituksena on turvata parlamentaarinen vastuukate kaikessa ulkopolitiikassa. Tasavallan presidentin puheet ja "vieraille valtioille tehdyt ilmoitukset" sitovat Suomea Wienin valtiosopimuskonventin mukaisesti. Presidentti voi siis pelkällä puheellaan sitoa valtion kansainvälisoikeudellisesti ilman erityistä mandaattia. Tästä syystä on minimivaatimus, että hallituksen keskeiset ministerit tai edes yksi heistä (Tuomiojan osaltahan vastausta edelleen odotetaan) on tietoinen presidentin puheiden tarkasta sisällöstä, nyanssit huomioiden. Sasin esille nostamassa tapauksessa näin ei nykytietojen valossa ole ollut.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja

Lisätiedoksi: Kauppi on tehnyt akateemiset opinnäytetyönsä valtiosääntöoikeudesta ja hän toimi perustuslain säätämisen aikaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän perustuslakivaliokunnasta vastaavana ryhmäsihteerinä. Kauppi osallistui myös EU:n perustuslain ulkopolitiikkaa koskevien artiklamuotoilujen laatimiseen toimiessaan europarlamentin edustajana konventissa.
 
Takaisin etusivulle