Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Perustuslain tulkinnoista vallitsee aitoa epäselvyyttä - Turun sanomat
05.12.2004

Hallitus antoi viime viikolla (25.11.) vastauksensa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasin kirjalliseen kysymykseen, jolla
hän haki selvennystä ajankohtaiseen perustuslain tulkintaristiriitaan.
Debattia Sasin kysymyksen oikeutuksesta ja hallituksen siihen antaman vastauksen riittävyydestä on käyty näkyvästi myös tämän lehden palstoilla.

Sasin kirjallista kysymystä ei ole kaikilla tahoilla ymmärretty oikein. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tavoitteena ei ollut saivarrella nimenomaisesta yksittäistapauksesta. Kyllä Sasikin erittäin kokeneena vaikuttajana ymmärtää hyvin, ettei ero Halosen YK-puheen linjauksen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sanamuotojen välillä ole suurin suuri. Kansainvälisen diplomatian kentillä myös nyansseilla on toki suurta merkitystä; tästä olen yhtä mieltä Sasin kanssa.

Sasin kirjallinen kysymys sopii erinomaisesti hänen rooliinsa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellinen tehtävä on turvata ennakoivalla toiminnalla, että Suomen valtiollinen elämä kaikilta osin sujuu perustuslain hengen ja kirjaimen mukaisesti. Kun perustuslakimme tulkintaan liittyy kiistämättömiä tulkintaerimielisyyksiä, juuri perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan on syytä hakea tilanteeseen selvyyttä.

Sasin aktiviteetti on ansiokas yritys tuoda läpinäkyvyyttä tapaan, jolla Suomen ulkopoliittisia kantoja valmistellaan. Hallitus on vastauksessaan Sasille myöntänyt, ettei Halosen ko. YK-linjapuheenvuoroa käsitelty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eikä myöskään pääministeriä informoitu linjauksen yksityiskohdista. Tämä on sekä perustuslakimme hengen että eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslaista antaman mietinnön nimenomaisten muotoilujen vastaista.

Perustuslakimme tarkoituksena on turvata parlamentaarinen vastuukate kaikessa ulkopolitiikassa. Tasavallan presidentin puheet ja "vieraille valtioille tehdyt ilmoitukset" sitovat Suomea Wienin valtiosopimuskonventin mukaisesti. Presidentti voi siis pelkällä puheellaan sitoa valtion kansainvälisoikeudellisesti ilman erityistä mandaattia.

Perustuslakimme valmisteluasiakirjoissa todetaan, että yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa tarkoittaa tärkeimmissä asioissa päätöksentekoa yhdessä koko hallituksen kanssa ja keskitärkeissä asioissa riittää pelkkä ao. valiokunnan neuvonpito. Korkeintaan vähämerkityksiset ja kiireelliset asiat voidaan presidentti voi ratkaista keskusteltuaan ainoastaan toimivaltaisen ministerin kanssa. Tästä syystä on ehdoton minimivaatimus, että hallituksen keskeiset ministerit tai edes yksi heistä (Tuomiojan osaltahan vastausta edelleen odotetaan) on tietoinen presidentin puheiden tarkasta sisällöstä, nyanssit huomioiden.

Sasin esille nostamassa tapauksessa näin ei nykytietojen valossa ole ollut.
Siksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kysymys oli perusteltu ja paikallaan. Kunnollista vastausta kirjallisen kysymyksen todelliseen pointtiin odotellaankin edelleen.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja

Lisätiedoksi: Kauppi on tehnyt akateemiset opinnäytetyönsä valtiosääntöoikeudesta ja hän toimi perustuslain säätämisen aikaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän perustuslakivaliokunnasta vastaavana ryhmäsihteerinä. Kauppi osallistui myös EU:n perustuslain ulkopolitiikkaa koskevien artiklamuotoilujen laatimiseen toimiessaan europarlamentin edustajana konventissa.
 
Takaisin etusivulle