Perustuslain tulkinnoista vallitsee aitoa epäselvyyttä - Turun sanomat
05.12.2004
Hallitus antoi viime viikolla (25.11.) vastauksensa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasin kirjalliseen kysymykseen, jolla
hän haki selvennystä ajankohtaiseen perustuslain tulkintaristiriitaan.
Debattia Sasin kysymyksen oikeutuksesta ja hallituksen siihen antaman vastauksen riittävyydestä on käyty näkyvästi myös tämän lehden palstoilla.
Sasin kirjallista kysymystä ei ole kaikilla tahoilla ymmärretty oikein. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tavoitteena ei ollut saivarrella nimenomaisesta yksittäistapauksesta. Kyllä Sasikin erittäin kokeneena vaikuttajana ymmärtää hyvin, ettei ero Halosen YK-puheen linjauksen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sanamuotojen välillä ole suurin suuri. Kansainvälisen diplomatian kentillä myös nyansseilla on toki suurta merkitystä; tästä olen yhtä mieltä Sasin kanssa.
Sasin kirjallinen kysymys sopii erinomaisesti hänen rooliinsa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellinen tehtävä on turvata ennakoivalla toiminnalla, että Suomen valtiollinen elämä kaikilta osin sujuu perustuslain hengen ja kirjaimen mukaisesti. Kun perustuslakimme tulkintaan liittyy kiistämättömiä tulkintaerimielisyyksiä, juuri perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan on syytä hakea tilanteeseen selvyyttä.
Sasin aktiviteetti on ansiokas yritys tuoda läpinäkyvyyttä tapaan, jolla Suomen ulkopoliittisia kantoja valmistellaan. Hallitus on vastauksessaan Sasille myöntänyt, ettei Halosen ko. YK-linjapuheenvuoroa käsitelty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eikä myöskään pääministeriä informoitu linjauksen yksityiskohdista. Tämä on sekä perustuslakimme hengen että eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslaista antaman mietinnön nimenomaisten muotoilujen vastaista.
Perustuslakimme tarkoituksena on turvata parlamentaarinen vastuukate kaikessa ulkopolitiikassa. Tasavallan presidentin puheet ja "vieraille valtioille tehdyt ilmoitukset" sitovat Suomea Wienin valtiosopimuskonventin mukaisesti. Presidentti voi siis pelkällä puheellaan sitoa valtion kansainvälisoikeudellisesti ilman erityistä mandaattia.
Perustuslakimme valmisteluasiakirjoissa todetaan, että yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa tarkoittaa tärkeimmissä asioissa päätöksentekoa yhdessä koko hallituksen kanssa ja keskitärkeissä asioissa riittää pelkkä ao. valiokunnan neuvonpito. Korkeintaan vähämerkityksiset ja kiireelliset asiat voidaan presidentti voi ratkaista keskusteltuaan ainoastaan toimivaltaisen ministerin kanssa. Tästä syystä on ehdoton minimivaatimus, että hallituksen keskeiset ministerit tai edes yksi heistä (Tuomiojan osaltahan vastausta edelleen odotetaan) on tietoinen presidentin puheiden tarkasta sisällöstä, nyanssit huomioiden.
Sasin esille nostamassa tapauksessa näin ei nykytietojen valossa ole ollut.
Siksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kysymys oli perusteltu ja paikallaan. Kunnollista vastausta kirjallisen kysymyksen todelliseen pointtiin odotellaankin edelleen.
Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja
Lisätiedoksi: Kauppi on tehnyt akateemiset opinnäytetyönsä valtiosääntöoikeudesta ja hän toimi perustuslain säätämisen aikaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän perustuslakivaliokunnasta vastaavana ryhmäsihteerinä. Kauppi osallistui myös EU:n perustuslain ulkopolitiikkaa koskevien artiklamuotoilujen laatimiseen toimiessaan europarlamentin edustajana konventissa. |
|
