Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Piia-Noora
CV
Visio Euroopasta
Tule tapaamaan!

EU on rauhan liitto

Jäsenyyttä Euroopan unionissa on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hyväksi. Toimiakseen järkevästi Euroopan unionin pitää kohdella pieniä ja suuria jäsenvaltioita tasavertaisesti. Suomalaisten etu on, että EU-politiikkamme on aktiivista, vain siten voimme vaikuttaa. Ihmisten Eurooppaa ei ole rakennettu määrittelemään kurkkujen käyryyttä ja mansikan kokoa tai standardisoimaan kondomeja. EU on luotu turvaamaan rauhaa, hyvinvointia ja vaurautta kaikille eurooppalaisille.

Tässä tehtävässään unioni on sekä onnistunut että epäonnistunut. Alati syvenevä yhteistyö on luonut Eurooppaan sellaista taloudellista vakautta, joka on mahdollistanut pitkäjänteisen ja tehokkaan yhteiskuntien kehittämisen. Osaamiseen ja tietotaitoon on kyetty satsaamaan enemmän. Eurooppalaisilla ihmisillä on yhä laajemmat vapaudet tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja. Ilmapiiri on vapautunut ja vanhoja tabuja on kaadettu.

EU:n on löydettävä kilpailukykynsä

Suomalainen hyvinvointimalli on arvokas. Suomalaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi meidän on keskityttävä luomaan kestävä pohja eurooppalaiselle talouskasvulle. Jotta vaurautta voidaan Euroopassa jakaa, vaurautta täytyy ensin luoda.

Eurooppalaiset rakenteet ovat kuitenkin edelleen kilpailevia maailman aluetalouksia joustamattomammat ja meillä on edelleen vakava työttömyysongelma. 17,2 miljoonalle eurooppalaiselle työttömälle on yksinkertaisesti löydettävä tuottavaa ja tekemätöntä työtä, jotta Eurooppa jonain päivänä voisi rinta rinnan (tai jopa rinnan mitan edellä) seisoa USA:n ja Aasian kanssa globaalitalouden eturivissä.

Meidän tulee tuntea vastuumme

Euroopalla on myös ollut vaikeuksia selvittää maaosamme vaikeita kriisejä. Kulkipa unionin raja missä tahansa, EU ja sen jäsenvaltiot eivät saa suhtautua välinpitämättömästi alueellisiin kriisipesäkkeisiin ja siellä asuviin ihmisiin. Idea eurooppalaisesta rauhasta, hyvinvoinnista ja vauraudessa ei tunne rajoja eikä kansallisuuksia. Siksi EU:n tulee jatkossa terästää omaa kriisinhallinta- ja rauhanturvaamiskykyään. Omien eväiden ollessa riittämättömät, olemme toistuvasti joutuneet turvautumaan ulkopuoliseen apuun ja samalla myös ulkopuoliseen kontrolliin. Tällainen peli ei ole tyydyttävä. Meidän tulee tuntea vastuumme ja olla myös tarpeen tullen valmiita sitä kantamaan.

Lisää avoimuutta

Euroopan parlamentin tärkein haaste kuluvalla vaalikaudella on Euroopan unionin hallinnon uudistaminen. Liian suuri osa päätöksistä tehdään edelleen hallitustenvälisesti ministerineuvoston kasvottomissa kabineteissa. Hyvä hallinto on juurrutettava luonnolliseksi osaksi EU:ta. Hallintoa on kehitettävä entistä tehokkaammaksi ja avoimemmaksi. Läheisyysperiaatteen sisältöä on konkretisoitava ja unioni on tuotava lähemmäksi kansalaisia. EU:n kehityksen kannalta on myös olennaista, että institutionaaliset "isot" kysymykset saadaan ratkaistua tavalla, joka mahdollistaa unioniyhteistyön tiivistämisen ja unionin laajentumisen.

Ihmisoikeuksien edistäminen tärkeimmäksi globaaliksi teemaksi

Euroopan unionin tulee olla maailman johtava ihmisoikeuksien puolustaja ja demokratian esitaistelija. Henkilökohtaisesti olen ollut aktiivisesti kampanjoimassa muun muassa kuolemantuomioita vastaan.

Euroopan parlamentti on tuonut usein julki kuolemantuomiota vastustavan kantansa, mutta nyt olisi aika siirtyä sanoista tekoihin. Olenkin tehnyt aloitteen, että Euroopan parlamenttiin perustetaan kuolemantuomiota vastustava 'intergroup' eli virallinen toimintaryhmä, joka kokoaisi kuolemantuomiota vastustavat mepit yli puoluerajojen yhteisen toimintasuunnitelman taakse.

Joka vuosi moni valtio lakkauttaa kuolemantuomion - mm. Armenia, Bosnia-Herzegovina, Chile, Jugoslavia, Kypros, Samoa ja Turkki ovat lakkauttaneet kuolemantuomion vuoden 2001 jälkeen. Kuitenkin kuolemantuomio on arkipäivää monissa maissa, mm. Egyptissä, Intiassa, Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Siksi on tärkeää vaikuttaa parlamentaarisin keinoin globaalien ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta kuolemantuomion lakkauttamiseksi kaikkialla maailmassa.

EU:n uudistaminen aloitettava parlamentista
 
Olen ollut mukana jo kahdeksan vuotta ryhmässä, jonka tavoitteena on parlamentin käytännön työskentelyn tehostaminen ja parantaminen. Eräitä keskeisistä tavoitteistamme ovat parlamentin toiminnan keskittäminen Brysseliin sekä meppien palkka- ja kulukorvausjärjestelmän uudistaminen. Korvauksia pitäisi maksaa vain todellisten, toteutuneiden kustannusten perusteella. Pitkän työn tuloksena meppien palkka- ja kulukorvausjärjestelmät uudistuvat vuoden 2009 vaaleista alkaen reformia ajaneen CPR-ryhmän toivomalla tavalla.

Itämeri on mahdollisuus

Suomalaisten kannalta on äärimmäisen tärkeää vahvistaa unionin pohjoisten jäsenmaiden asemaa. Tämä tarkoittaa muun muassa Pohjoisen ulottuvuuden aloitteen jatkokehittelyä selkeäksi toimenpideohjelmaksi. Parlamentin syksyllä 2006 ehdottama Itämeristrategia antaisi tarvitun sysäyksen. Itämeristrategian keskeisiä kysymyksiä ovat Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden pönkittäminen, EU:n toimenpiteet Itämeren tilanteen parantamiseksi, energiapolitiikka sekä Venäjän laajojen raaka-ainevarojen saaminen eurooppalaisille markkinoille siten, että sekä Venäjä että koko Eurooppa hyötyvät yhteistyöstä.

Yhteistyön Eurooppa

Olin mukana tulevaisuuskonventissa kirjoittamassa EU:lle ehdotettua perustuslaillista sopimusta. Uuden perustuslain tärkeimmät asiat ovat demokratian, tehokkuuden ja avoimuuden lisääminen. Perustuslaki vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä. EU:n jäsenenä Suomi on myös osa yhteistä eurooppalaista turvallisuusjärjestystä. Mukanaolo varmistaa, etteivät terrorismi ja muut turvallisuuttamme uhkaavat tekijät saa pysyvää jalansijaa alueellamme. Merkittävää on myös se, että Euroopan parlamentti saisi keskeisillä ylikansallisen päätöksenteon osa-alueilla ministerineuvoston kanssa rinnakkaista toimivaltaa yhteispäätösmenettelyn laajentamisen kautta.

Unioni kasvoi vuosina 2004-2007 12 uudella jäsenmaalla. Alunperin kuudelle jäsenmaalle suunnitellut päätöksentekorakenteet toimivat jotenkuten viidentoista jäsenmaan kokoonpanossa. Toisin on 27 maan unionissa. Laajentuminen edellyttääkin nyt yhteisen päätöksenteon uudistamista. Toimiva unioni on nimenomaan pienen jäsenmaan etu.

Uudistuvat päätöksentekomenetelmät

Päätöksentekomenetelmien uudistaminen Nizzan sopimuksen jäljiltä annettiin vuosina 2002-2003 toimineen tulevaisuuskonventin tehtäväksi. Euroopan parlamentin edustajana osallistuin konventin työskentelyyn alusta alkaen.

Perustuslaki saavutti yhteisymmärryksen monista uudistuksista: muun muassa EU-kansalaisten perusoikeudet, lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistaminen ja kansallisten parlamenttien tehokkaampi osallistuminen EU-päätöksentekoon. Erityisesti kansallisten parlamenttien aseman vahvistaminen EU-lainsäädännössä on Kokoomuksen näkökulmasta tärkeä edistysaskel, sillä olemme halunneet EU:n ottavan kansalliset erityisolosuhteet enemmän huomioon. Olen varma, että kotimaiset kansanedustajat tuntevat hyvin alueidemme tarpeet ja äänestäjiensä arjen. EU-lainsäädäntö siirtyisi kansanedustajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kautta askeleen lähemmäksi kansalaista.

EU - paremman tulevaisuuden liitto

Vuonna 2005 Ranskan ja Hollannin äänestäjät hylkäsivät ehdotetun perustuslain. Uuden sopimuksen sisällöstä päätetään nyt hallitusten välisessä konferenssissa. Sen kaavaillaan astuvan voimaan vuoden 2009 eurovaalien kynnyksellä. On tärkeää, että uusi sopimus noudattaa mahdollisimman pitkälle alkuperäisen perustuslain periaatteita.

Euroopan parlamentti on yhä tärkeämpi vaikutuskanava, sillä suurin osa Suomea koskevasta lainsäädännöstä tehdään siellä. Monien kansallisuuksien ja voimakkaiden poliitikkojen yhteistyöfoorumilla tarvitaan ahkeruutta ja osaamista, kielitaitoa, rohkeutta ja ymmärrystä ihmisten arjesta.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen

4948_770