Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
22.04.2005

Parlamentissa oppii lukemaan signaaleja, jotka pysyvät ennallaan vuodesta toiseen. Nyt ne viittaavat lähestyviin kriiseihin.
Ensinnäkin pilviä EU:n ylle luovat vaalit isoissa unionimaissa. Vaalien aiheuttamat muutokset meppien käyttäytymisessä on helppo havaita parlamentissa.

Kun vaalipäivä lähestyy, valiokuntakeskustelut ko. maan meppien kesken menevät piikittelyksi ja moni heistä häipyy kotikonnuilleen kampanjoimaan.

Hallituksetkin voivat valita EU-asioista vaalitäkyn, a la palveludirektiivi ja Ranska. Ensin asiasta tehdään suuri numero kotimaassa. Sitten tätä aiemmin yhteisesti perustelluksi todettua uudistusta näyttävästi vastustetaan neuvostossa. Itse aiheutetut palot kun on helpompi sammuttaa.

Nyt parlamentissa hötkyillään Iso-Britannian ja Ranskan vaalien vuoksi. Pääerot brittien kahden suuren puolueen välillä löytyvät Eurooppa-suhteesta. Kun kunnon konservatiivit puolustavat kuningatarta ja puntaa, labour taas yrittää pitää Britannian EU:n ytimessä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka vaalitilanne näyttää selvältä, kilvoittelu konservatiivien ja työväenpuolueen välillä kuumentaa tunteita Brysselissäkin.

Enemmän päänvaivaa unionille aiheuttaa kuitenkin Ranskan kansanäänestys EU:n perustuslaista. Ranska sai konventin puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaingin, komission edustajana toimineen Michel Barnierin ja HVK:ssa huseeranneen Jacques Chiracin avulla neuvoteltua itselleen kaiken sen, mitä perustuslaista lähdettiin hakemaan. Silti näyttää siltä, ettei kansalaisten enemmistöllä ole riittävää motiivia tukea perustuslain hyväksymistä. Vastustajat puhuvat markkinaliberalismista ja Turkin EU-jäsenyydestä, joilla ei tietenkään ole mitään tekemistä koko perustuslain kanssa. Itsepäistä kansaa nuo gallit!

Yhdestä selvästä signaalista ei voi erehtyä. Varmimpia merkkejä lähestyvistä vaikeuksista unionin horisontissa on, kun meppiveteraani Paavo Väyrynen saapuu tapaamiseemme EU-suurlähettilään kanssa mairea hymy kasvoillaan. Kun Paavo on tyytyväinen, meillä muilla on syytä huolestua.

Paavon mielestä EU on vihdoinkin menossa oikeaan suuntaan. Perustuslakikriittisistä ranskalaisista hän käyttää niin ylistäviä sanoja, että hänestä pitäisi tehdä vähintäänkin Ranskan Akatemian kunniatohtori! "Ortodoksifederalistien" konventissa valmistelemalle perustuslaille pannaan stoppi ja yhteisölliset instituutiot ajetaan kriisiin. Näin EU taantuu hallitustenväliseksi järjestöksi eli suurten jäsenvaltioiden ehdoilla toimivaksi virkamiesbyrokratiaksi ja kehitys kohti nykymuotoisen EU:n tuhoa voi alkaa...
 
Takaisin etusivulle