Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
22.04.2005
Parlamentissa oppii lukemaan signaaleja, jotka pysyvät ennallaan vuodesta toiseen. Nyt ne viittaavat lähestyviin kriiseihin.
Ensinnäkin pilviä EU:n ylle luovat vaalit isoissa unionimaissa. Vaalien aiheuttamat muutokset meppien käyttäytymisessä on helppo havaita parlamentissa.
Kun vaalipäivä lähestyy, valiokuntakeskustelut ko. maan meppien kesken menevät piikittelyksi ja moni heistä häipyy kotikonnuilleen kampanjoimaan.
Hallituksetkin voivat valita EU-asioista vaalitäkyn, a la palveludirektiivi ja Ranska. Ensin asiasta tehdään suuri numero kotimaassa. Sitten tätä aiemmin yhteisesti perustelluksi todettua uudistusta näyttävästi vastustetaan neuvostossa. Itse aiheutetut palot kun on helpompi sammuttaa.
Nyt parlamentissa hötkyillään Iso-Britannian ja Ranskan vaalien vuoksi. Pääerot brittien kahden suuren puolueen välillä löytyvät Eurooppa-suhteesta. Kun kunnon konservatiivit puolustavat kuningatarta ja puntaa, labour taas yrittää pitää Britannian EU:n ytimessä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka vaalitilanne näyttää selvältä, kilvoittelu konservatiivien ja työväenpuolueen välillä kuumentaa tunteita Brysselissäkin.
Enemmän päänvaivaa unionille aiheuttaa kuitenkin Ranskan kansanäänestys EU:n perustuslaista. Ranska sai konventin puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaingin, komission edustajana toimineen Michel Barnierin ja HVK:ssa huseeranneen Jacques Chiracin avulla neuvoteltua itselleen kaiken sen, mitä perustuslaista lähdettiin hakemaan. Silti näyttää siltä, ettei kansalaisten enemmistöllä ole riittävää motiivia tukea perustuslain hyväksymistä. Vastustajat puhuvat markkinaliberalismista ja Turkin EU-jäsenyydestä, joilla ei tietenkään ole mitään tekemistä koko perustuslain kanssa. Itsepäistä kansaa nuo gallit!
Yhdestä selvästä signaalista ei voi erehtyä. Varmimpia merkkejä lähestyvistä vaikeuksista unionin horisontissa on, kun meppiveteraani Paavo Väyrynen saapuu tapaamiseemme EU-suurlähettilään kanssa mairea hymy kasvoillaan. Kun Paavo on tyytyväinen, meillä muilla on syytä huolestua.
Paavon mielestä EU on vihdoinkin menossa oikeaan suuntaan. Perustuslakikriittisistä ranskalaisista hän käyttää niin ylistäviä sanoja, että hänestä pitäisi tehdä vähintäänkin Ranskan Akatemian kunniatohtori! "Ortodoksifederalistien" konventissa valmistelemalle perustuslaille pannaan stoppi ja yhteisölliset instituutiot ajetaan kriisiin. Näin EU taantuu hallitustenväliseksi järjestöksi eli suurten jäsenvaltioiden ehdoilla toimivaksi virkamiesbyrokratiaksi ja kehitys kohti nykymuotoisen EU:n tuhoa voi alkaa... |
|