Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
02.05.2005 Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
22.04.2005 Heikkoja signaaleja - Nykypäivä
14.04.2005 Euroopan tulevaisuus on gallien käsissä - Kaleva
07.04.2005 Lottovoittajien maa? - Ylioppilaslehti
01.04.2005 Aikooko hallitus vihdoin noudattaa nykyistä perustuslakia?
18.03.2005 Uutta puhtia pohjoiseen
17.03.2005 Esimerkillistä käytöstä - Ylioppilaslehti
22.02.2005 Globalisaatio jakaa - vai jakaako sittenkään? - Ylioppilaslehti
21.02.2005 Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
20.02.2005 Lakinaisten lasikatot - Lakimiesuutiset
18.02.2005 Kymmenen vuotta unionissa
18.02.2005 Condien charmi puree - uusi aika alkaa? - Nykypäivä
10.02.2005 Antikapitalistien helvetti - Ylioppilaslehti
04.02.2005 Hallituksen ulkopoliittinen konsensus? - Suomen kuvalehti
21.01.2005 Vakaus- ja kasvusopimus muuttopaineessa? - Kaleva
18.01.2005 Kaikelle on aikansa - Forum24
14.01.2005 Siviilikriisinhallinta on vanha juttu - Nykypäivä
10.01.2005 Se koira älähtää... - Ylioppilaslehti
31.12.2004 Edistys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta
17.12.2004 Presidentin valta kaventuu edelleen - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Jotain mätää EU:ssa - Hopealohi
02.05.2005

Euroopan unionissa on vakava rakenteellinen ongelma. Se on useasti huomioitu, mutta aina todettu mahdottomaksi ylittää. Ongelma on, että vaikka eurooppalainen yhteistyö on elintärkeää, sen välttämättömyydestä ei voida puhua avoimesti kansallisten vaalien aikana.

Eurooppalaisen politiikan rakenne on muuttunut oleellisesti viime vuosikymmenien aikana. Vaalit käydään kuitenkin edelleen puhtaasti kotimaisin teemoin. Tässä kansanvallan toteuttamishetkessä pesii näin olleen menneeseen aikaan nivoutunut populismin paise, joka uhkaa mädäntää koko EU:n.

Kun vaalipäivä lähestyy, hallitukset ja oppositiot huomaavat edullisemmaksi kosiskella kansaa kapea-alaisilla lupauksilla kuin selvittää heille nyky-politiikan muuttuneen luonteen vaatimukset. Nykyään harvoja lupauksia voidaan enää lunastaa puhtaasti sisäisin voimavaroin ja keinoin. Useasti vain eurooppalainen yhteistyö mahdollistaa lupausten todellisen pitämisen käytännössä.

***

Lähiaikoina käydään yhdet vaalit ja yksi kansanäänestys, jotka korostavat tätä ristiriitaa. Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit toistavat merkityksettömiä maahanmuuttolinjauksiaan työväenpuolueen keskittyessä koulutukseen ja terveydenhoitoon. Kumpikaan ei halua ryvettyä hankalassa EU-väittelyssä. Leikitään, että politiikkaa voi käydä puhtaasti kansallisin ehdoin.

Ranskan kansanäänestys EU:n perustuslaista toukokuun lopussa on vielä irvokkaampi esimerkki tästä toistuvasta kosiskeluriitistä. Keskustelun sisältö ei edes liity perustuslakiin, vaan vainoharhaiseen pelotteluun ja nurkkakuntaisten myönnytysten tekoon. Vaikka perustuslain edut ovat kiistattomat, mikään ei tunnu perustuslain tekstiin keskeisesti vaikuttaneen Manner-Euroopan mahtikansalle riittävän.

Erityisen tiukat ja katkerat kansalliset vaalit vaikuttavat EU:n toimintaan paitsi itse kampanjoinnin aikana myös kauan sen jälkeen. Esimerkiksi Saksan vuoden 2002 vaalit happamoittivat liittokansleri Schröderin välit Yhdysvaltoihin ja omalta osaltaan kannustivat Ranskaa koventamaan sille aika ajoin ominaista Amerikka-vastaista kulttuurisotaansa. Paluu jokapäiväiseen työjärjestykseen Yhdysvaltojen kanssa on ollut hidasta ja mutkikasta.

Negatiivinen vaalipopulismi on osaltaan johtanut myös Keski-Euroopan talouksien vajaatoimintaan. Luvatut kaupan esteet ja suojamuurit on ainakin osittain säilytettävä, vaikka yhteinen etu vaatisi reformia.

***

Vaalien ja jokapäiväisen käytännön politiikan etäisyys säilyy niin kauan, kun poliitikot pelkäävät väitellä asioista niiden oikeilla nimillä eritoten juuri vaalien aikaan, jolloin poliittiset linjavalinnat ovat näkyvimmillään ja silloin tällöin pääsevät jopa kansalaisten kahvipöytäkeskustelujen teemoiksi . EU mielletään tulevaisuudessakin vastenmieliseksi pikkubyrokratian tyyssijaksi, ellei ihmisille valoteta yhteyttä heidän toimiaisissa vaaleisssa antamansa äänen ja EU-toiminnan välillä.

EU on ainutlaatuinen poliittinen luomus. Tarvitaan siis myös ainutlaatuisia retorisia keinoja sekä uusia konkreettisia ja toimivia eurooppalaisia yhteistyömuotoja, jotta EU näkyy sellaisenaan ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Euroopan unionissa on parannettavaa, kuten kaikessa mitä ihminen on luonut. Huolimatta viilauksen tarpeesta siellä sun täällä, unioni on kuitenkin maailmanhistoriallisessakin mittakaavassa suuri menestystarina, jolla meille kaikkein tärkein manner on pystynyt takaamaan rauhan, vakauden, turvallisuuden ja vaurauden miljoonille ihmisille puolen vuosisadan ajan. Se ei ole ihan vähäpätöinen juttu.

Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja,
Oulu
 
Takaisin etusivulle