Kiinalainen juttu - Nykypäivä
20.05.2005
Osallistuin viikonloppuna Transatlantic Policy Networkin kokoukseen, jossa keskusteltiin EU:n ja Yhdysvaltain kesäkuun huippukokouksen tavoitteista. Olen osallistunut vastaaviin palavereihin lukuisia kertoja. Tämä oli kuitenkin
ensimmäinen kerta, kun lähes jokaisessa puheessa mainittiin kahden läntisen suurvallan lisäksi myös kolmas maa, Kiina.
Kiinan kasvanut rooli oli jokaisen huulilla, oli sitten kyse taloudesta, ympäristöasioista, geopolitiikasta tai ihmisoikeustilanteesta.
WTO:n johtajaksi nouseva, entinen kauppakomissaari Pascal Lamy totesi, että Dohan neuvottelukierroksen suurimmat kysymykset liittyvät tasapainon löytämiseen teollisuusmaiden ja nopeasti kehittyvien valtioiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian välillä. Useimpien arvioiden mukaan strategisesti taitava Kiina peluuttaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toisiaan vastaan hankkiessaan tukea
omille linjauksilleen.
Toisaalta ympäristöpolitiikassa kuohuu, sillä Kiinan kasvavat hiilidioksidipäästöt ovat saaneet useita arvostettuja "jenkkivihreitä" kääntämään ydinvoimakielteisen kantansa taistelussa globaalia ilmastonmuutosta vastaan. On vain ajan kysymys, milloin myös Euroopan vihreät heräävät todellisuuteen. Vienee vielä tovin ennen kuin ensimmäinen ydinenergiaa kannattava vihreä nousee otsikoihin.
Mitä tulee EU:n Kiina-kannanottoihin, suurin kivi USA:n kengässä on kuitenkin ajatus poistaa Kiinalle asetettu asevientikielto. Euroopan parlamentin kantaa, joka vastustaa kiellon poistamista, kiiteltiin laajasti.
Meppien motiivit ovat tosin muualla kuin geopolitiikassa. Parlamentti korosti, ettei Kiinan ihmisoikeustilanne ole kehittynyt toivotulla tavalla. Tienanmenin verilöylyn seurauksena asetetun kiellon purkaminen antaisi väärän signaalin. Kiina on jatkanut mielivaltaista teloituksia eikä edes kerro kuolemantuomioiden määrää. Useimmat teloitetut eivät saa edes oikeudenkäyntiä tai vain
näennäis-sellaisen. Kiinan hallituksen painostus ulkomailla asuvia Falun Gongin harjoittajia vastaan on koventunut, ja jopa liikkeen suomalaiset tukijat ovat
joutuneet uhkailun kohteiksi.
Eurooppa-neuvosto ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstään asiassa. Arizonalainen kongressiedustaja Jim Kolbe ennustikin, että mikäli Eurooppa-neuvosto poistaa asevientikiellon, kongressi asettanee EU:ta vastaan
rankkoja pakotteita. Niin tärkeänä asia Capitol Hillillä nähdään.
Ei ole epäilystä, etteikö Kolbe olisi oikeassa. Tammikuussa Davosin WEF-kokouksessa useat amerikkalaiset totesivat Taiwanin kysymyksen olevan
USA:lle niin herkkä, että jos Kiinan kansantasavalta tekee eleenkään uhatakseen Taiwania sotilaallisesti, USA antaa välittömästi täyden sotilaallisen tukensa Taiwanille. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, ettei Ranskan pääministerin Kiinan vierailun kannanotto yhden Kiinan politiikan puolesta ainakaan parantanut EU:n ja USA:n suhteita. |
|
