Markkinoilla myllertää
03.10.2008
Maaseudun tulevaisuus
Rahoitusmarkkinoiden epävakauden leviäminen globaalisti kulovalkean lailla on tyypillistä nykyajalle, erityisesti rahoitusmarkkinoilla, jotka ovat tänä päivänä yksi kaikkein globaaleimpia bisnessektoreita. Holtittomuus, ylilyönnit ja sääntelyn pettäminen toisella puolella maailmaa tuntuu potentiaalisesti kaikkialla maailmassa tavallisten kuluttajien kukkarossa.
Suomi ei kuitenkaan onneksi joudu kohtaamaan kriisiä kylmiltään. Syvä pankkikriisi 1980-90 ???lukujen taitteessa ja sitä seurannut lama oli raskas kokemus, mutta haasteet pystyttiin kääntämään mahdollisuuksiksi, ja Suomi nousi maailman kärkimaiden joukkoon alle 10 vuodessa.
Rahoitusmarkkinoiden systeemiriskit on meillä ymmärretty hyvin. Pankkisektorimme on moderni ja liiallisia riskejä on osattu välttää. Suomen pankkien, yritysten ja kotitalouksien talous on vahva ja vakaa. Eläkevarat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti. Lisäksi ei ole näkyvissä työllisyyden merkittävää heikkenemistä. Vaikka siis edessä ovat epävarmuuden ajat myös Suomessa, meillä ei ole mitään syytä antautua lamatunnelmille. Ja mikäli taantuma iskisi Suomeen, olemme varautuneet myös siihen.
Olemme hoitaneet julkista talouttamme hyvin, mikä mahdollistaa budjettielvytyksen nyt, kun sille on maailmanmarkkinoiden horjuessa tarvetta. Vuoden 2009 budjetti panostaa kansalaisten ostovoiman elvyttämiseen, merkittäviin palkankorotuksiin ja tuloveroalennuksiin, kotitalousvähennyksen kasvattamiseen, eläkkeiden ja muiden sosiaalisten tulonsiirtojen tasokorotuksiin sekä julkiseen infrastruktuuriin. Nämä toimet luovat kansantalouteemme uutta ostovoimaa, pitävät markkinat dynaamisina ja firmat elinvoimaisina.
Rahoitusmarkkinakriisissä on eurooppalainen ulottuvuutensa. Europarlamentissa laadimme lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on luoda tasapuoliset puitteet alan toimijoille. Makrotaloudessa valtiovarainministereillä on kuitenkin poliittinen päävastuu, sillä suurin osa kasvua tukevista työkaluista on heidän työkalupakissaan, ei EKP:lla, eurooppalaisilla lainsäätäjillä tai markkinatoimijoilla. Siksi saammekin olla tyytyväisiä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ennakoivaan otteeseen ja ripeisiin toimiin. Uskon, että Suomi selviää tästä kriisistä osittain hänen ansiostaan.
Kriisissä piilee usein seuraavan menestystarinan siemen. Koettelemusten jälkeen yhteiskunnassa tehdään väistämättä korjausliikkeitä. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on nyt jo osoittanut kaikille sektorin tärkeyden. Keskustelu ja tietoisuus rahoitusasioista lisääntyy, mikä on tärkeää uusiin kriiseihin valmistauduttaessa.
Nousut ja laskut kuuluvat talouden luonnolliseen kiertokulkuun. Laskusuhdanne voi olla oikein hyödynnettynä jopa hyvä pohja uudelle nousulle, joka varmasti lähtee liikkeelle aikanaan. Ei pian, mutta eittämättä jonain päivänä. Laskusuhdanne on myös aina hyvä peiliin katsomisen paikka - olemmeko tehneet kaiken voitavamme pitääksemme markkinat ja maan talouden kunnossa? Mitä uutta voisimme keksiä? Viime lamasta nousi fenix-Suomi it-teknologian ja maailmantason huippuosaamisen siivin. Mitähän hyvää tämä kriisi vielä poikiikaan. |
|
