Pelastetaan eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta - Lapin radio
18.09.2008
Hyvät pohjoisen Suomen radiokuulijat,
Kokoomus on valmistautunut kunnallisvaaleihin talkoohengessä. Olemme saaneet melkein 20 prosentin lisäyksen kunnallisvaalien ehdokasmääräämme vuoden 2004 vaaleihin verrattuna. Samaan aikaan kahden muun suuren, Keskustan ja SDP:n, ehdokasmäärät ovat kutistuneet. Demarit eivät siis ole vieläkään saaneet koneistoaan käyntiin tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen, vaikka puolue kokikin ulkoisen uudistuksen kesän puoluekokouksessa. Ilmeisesti sisältöpuolella puolueella on kuitenkin homma hakusessa, tai ainakaan sanoma ei ole vakuuttanut kuntalaisia. Myös toinen vasemmistopuolue, Vasemmistoliitto, ei onnistunut kunnallisvaalien ehdokashankinnassaan.
Suurin kasvu ehdokkaiden määrässä on kokoomuksella ja vihreillä. Kansalaiset siis lienevät varsin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan ja aktivoituvat nyt itsekin vaikuttamaan kuntatasolla.
Kokoomuksella on ollut jo pitkään periaatteena, että me teemme omaa työtämme, iloisesti ja optimistisesti, hyvässä yhteishengessä - talkoomielellä! Puhumatta toisista pahaa ja puuttumatta kilpailevien puolueiden heikkouksiin. Ehkäpä juuri sen vuoksi olemmekin olleet niin menestyksekkäitä viime vuosien vaalikamppailuissa.
Kokoomus on peräänkuuluttanut muutosta kunnissa - hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on löydettävä tasapaino yksilön vapauden ja vastuun välille. Raskas julkinen sektori ei pysty kaikkea kantamaan, vaan voimme käyttää entistä enemmän myös yksityistä ja kolmatta sektoria palvelutarjoajina. Ennakkoluulottomuus ja uudet luovat ratkaisut ovat tulevaisuudessa tarpeen, kun kunnille suunnatut velvoitteet vaan tuntuvat käyvän raskaammiksi. Erityisen suuri haaste on Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Hyvästä tekemisen meiningistä ja hengestä huolimatta kunnallisvaalien alla on siis syytä myös vakavoitua. Kunnissa päätetään todella merkittävistä asioista kuten vanhus- ja terveydenhuoltopalveluista ja lastemme koulutuksesta eli tärkeistä päivittäisistä asioista, joilla on kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskuntaamme.
Suomessa asiat on pääasiassa hoidettu hyvin. Olemme varautuneet väestön ikääntymiseen huolella, esimerkiksi eläkejärjestelmämme on paremmassa kunnossa kuin monissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Mutta emme saa jäädä harhakäsitykseen, että järki asuu vain Pohjolassa - hyviä malleja on kehitetty muuallakin. Meidän pitää siis osata ottaa oppia myös rajojemme ulkopuolelta. Eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja vahvistaminen on yhteisprojekti, koska kansalaisten harmaantuminen koskettaa koko Euroopan maanosaa. Sillä on vaikutuksensa mm. kilpailukykyymme, kun huoltosuhde heikkenee aiheuttaen lisää kustannuksia julkiselle sektorille ja samalla työikäinen väestö pienenee.
Aasian jätit kasvavat kasvamistaan. USAn talous on henkitoreissaan rahoitusmarkkinakriisin jäljiltä. Mutta myös Eurooppa on todellisten haasteiden edessä.
Vastuut ovat kuitenkin selvät. Euroopan keskuspankki huolehtii siitä, että hinnat ja rahan arvo säilyvät Euroopassa vakaina. Yhteisötoimielimet Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti taas siitä, että sisämarkkinat pysyvät avoimina. Erityisesti palveluissa tällä on suuri merkitys. Päävastuu on kuitenkin kansallisilla hallituksilla. Vain kansalliset hallitukset voivat viedä läpi tarpeelliset reformit, joilla eurooppalainen hyvinvointi myös tulevaisuudessa turvataan. |
|
