Europarlamentin syksy käynnistyy - Tervareitti
15.09.2008
Lomat Euroopan unionissa ovat ohi. Kesän aikana on kypsynyt melko selkeä hahmotelma EU:n tilasta ja tulevaisuudesta.
Unioni elää murrosvaihetta. EU versio 1.0 käsittäen Rooman sopimuksen tavoitteet talousintegraatiosta ja sisämarkkinoista alkaa ???olla valmis???. Lainausmerkit ovat tarpeen, sillä unionin neljän perusvapauden toimimista haittaavat edelleen lukuisat kansalliset suojamuurit ja erityisolosuhteet.
Puutteita yritetään koko ajan häivyttää. Ihmisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi EU pyrkii esimerkiksi yhteen sovittamaan eläkejärjestelyjä ja terveyspalvelujen saatavuutta rajojen yli. Vuoden 2009 lopussa voimaan astuva palveludirektiivi avaa unionin mahdollisuuksia pursuavat palvelumarkkinat. Tavaroiden ja pääoman osalta tilanne on parempi, mutta työsarkaa aitojen, vapaiden, koko unionin laajuisten kotimarkkinaolojen luomiseksi riittää vielä vuosiksi eteenpäin.
Sisämarkkina-EU:sta on kuitenkin nopeasti muovautumassa toinen, uusi unioni - EU versio 2.0. Tässä on kyse uusista integraatiomuodoista, kuten yhteisestä energia-, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Nyt poliittinen tahto näihin on löytymässä. Inspiraatio sikiää sekä ulkoa että sisältä. Ulkoiset uhat kuten ilmastonmuutos, riippuvuus epävakaista energiatuottajamaista, sekä Yhdysvaltojen omapäisempi ulkopolitiikka toimivat osaltaan pakotteina. Sisäinen poliittinen sysäys juontuu jäsenmaiden yhteisestä halusta uudistaa unionin päätöksentekorakenteet ja ambitiot uuden vuosisadan vaatimalla tavalla.
EU:ssa ajatellaan maanosamme kohtaloa yhä strategisemmin. Enää emme voi vain tyytyä olemaan maailman empaattisin manner, joka yksin kantaa vastuuta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan jälkipyykistä. Unionilla on oltava kykyä viedä ääntään maailman kuuluviin itsenäisesti ja yhtenäisenä, jos se mielii turvata intressinsä ja turvallisuutensa nykymaailmassa. Uusiin uhkiin on vastattava maantieteellisen alueemme ulkopuolella.
Paljon on kiinni uuden perustuslaillisen reformisopimuksen
kohtalosta. Vielä on mahdollista, että sopu syntyy vuoden loppuun mennessä ja sopimus tulee suunnitellusti voimaan ennen 2009 eurovaaleja. Sopimuksen voimaansaattaminen tarkoittaisi, että EU kykenee ottamaan uuden harppauksen syventymisen tiellä. Jos homma tosissaan kangertelee, eritahtinen integraatio uhkaa lisääntyä. Pahimmassa tapauksessa uudet kumppanuudet solmitaan kolmansien maiden kanssa, ja Euroopan ydin ja saavutukset murenevat.
Tätä ei halua kukaan. Tärkeintä on, että unioni pääsee eteenpäin. EU antaa Suomelle vaikutusvaltaa asioihin, joihin muutoin emme voisi vaikuttaa. EU on epätäydellinen; hidas ja byrokraattinen sekä tekee välillä epäoikeudenmukaisia päätöksiä. Mutta ilman unionia meillä ei olisi mitään. Jos unionia ei olisi, olisi Suomen etu keksiä jokin vastaava, eurooppalaisten yhteistä tulevaisuutta rakentava foorumi. Pienelle maalle EU on ainoa keino saada edes hitunen vaikutusvaltaa maailman menoon. |
|
