Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Paljon hyvää pikkurahalla - Maaseudun tulevaisuus
05.09.2008

Valtiovarainministeriö julkisti eilen viimeisimmät tilastotiedot Suomen EU-jäsenmaksujen kehityksestä viime vuonna. Senaatintorin finanssihait ovat aina tarkkoja laskelmissaan, mutta EU-rahavirtojen määräytymisperusteet ovat sen verran kimurantteja ja muuttuvia palapelin palasia on niin paljon, että lopullisesti Suomen jäsenmaksujen netto nähdään vasta budjettivuoden päätyttyä. Tällä kertaa luvut näyttävät kuitenkin paremmilta kuin oli odotettu ??? jokaisen suomalaisen eduksi.

Vauraana maana Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut EU:ssa nettomaksaja koko jäsenyytensä ajan. Tähän ei mitään yllätyksiä liity. Viime vuosi oli kuitenkin uuden seitsenvuotisen rahoituskauden 2007-2013 ensimmäinen ja siksi oli tavallista vaikeampaa arvioida tehtyjen rahoitusratkaisujen kokonaisvaikutuksia maallemme.

EU:hun menevät ja sieltä palautuvat eurovirrat ovat budjettiin verrattuna Suomelle selkeästi plussalla. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin vuosien 2004 ja 2007 avautuminen uusille jäsenvaltioille vaikutti Suomen maksuasemaan vähemmän kuin ajateltiin. Uusien jäsenvaltioiden kasvuvauhti on ollut upeaa seurattavaa. Kun jäsenmaksut ovat BKT-perusteisia ja monissa tukimuodoissa on BKT-perusteisia leikkureita, tämä on luonnollisesti vähentänyt Itä-Eurooppaan kohdistuvaa EU-budjettiosuutta. Laajentumisen kalleudella pelotelleet pahanilmanlinnut olivat väärässä väittäessään, että rautaesiripun rippeiden poistaminen Euroopasta vaikuttaa kohtuuttomasti rikkaan Länsi-Euroopan maksuosuuksiin.

Toiseksi Suomen maataloustuissa on tapahtunut huomattavaa kasvua. Suomalainen maatalous toi itse asiassa 70 prosenttia kaikesta Suomen saamasta ???jäsenmaksupalautuksesta???, lähes miljardi euroa. Erityisesti maaseudun kehittämisrahoista Suomi sai yli triplaten väestöosuutemme edellyttämän määrän. 90-luvun alun jäsenyysneuvottelujen pääjehu, ministeri Heikki Haavisto puhui EU-jäsenyyden johtavan suomalaisen maatalouden ja talonpojan saattohoitoon. Erityisasemaan maataloutemme pääsikin ??? kiitos niin Haaviston kuin hänen apuriensa - , mutta hoito ei ole ollut läheskään niin kylmää kyytiä kuin ounasteltiin. Päinvastoin, suomalaisen maatalouden tulevaisuuden turvaaminen on ollut kaikille keskeisille EU-vaikuttajillemme kunnia-asia ja tuloksia on syntynyt.

Maataloudessa olemme saaneet rahoillemme todellista vastinetta. Johtuen massiivisesta maataloustuesta, Suomen nettomaksut ovat itse asiassa vauraiden EU-valtioiden joukossa pienimmät sekä suhteutettuna bruttokansantuloon että asukaslukuumme.

Jäsenyys Euroopan unionissa maksaa jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin 32 euroa vuodessa. Summa ei pää huimaa. Olen vakuuttunut, että enemmistö suomalaisista maksaa mielellään vajaat yhdeksän senttiä päivässä siitä, että saamme kuulua vaikutusvaltaiseen klubiin, joka antaa meille rauhaa, vapautta, vakautta ja vaurautta, sisämarkkinat vapauksineen, työkalupakin ympäristöuhkien torjumiseen, pelimerkkejä globaaleilla foorumeilla, turvallisuutta rajoillamme ja yhteiskunnallista edistystä mantereellamme. Pikkurahalla saa paljon.
 
Takaisin etusivulle