Paljon leipää Merkelin harteilla
25.11.2005
Saksan uusi hallitus, ns. suuri koalitio, nimitettiin tehtäväänsä tiistaina. Nimitystä on odotettu Brysselissäkin, sillä EU:n kehitys lepää pitkälti Saksan uuden liittokansleri Angela Merkelin hartioilla. Jos ei hän pysty osoittamaan poliittista johtajuutta, EU pysyy ainakin Ranskan presidentinvaaleihin saakka halvaantuneena.
Mitä Merkeliltä oikein odotetaan? Ensinnäkin Saksan pitäisi toimia vastavoimana entistä sisäänpäin käpertyneemmälle Ranskalle. Olikin Merkeliltä erinomainen valinta suunnata heti Elysée-palatsiin Jacques Chiracia tapaamaan.
Ranskasta ei viime aikoina ole kuulunut mitään hyvää. Lähiöt ovat liekeissä, konservatiivinen poliittinen eliitti keskittyy vastustamaan WTO-neuvotteluja ja kamppailemaan presidenttiehdokkuudesta. Samaan aikaan paitsiossa olevat sosialistit julkaisevat poliittisen ohjelman, jonka rinnalla Kim Il Sungin uudistuksetkin näyttäisivät moderneilta. Sosialistit aikovat perustaa EU:n rajoille tullimuurin, jolla ???suojeltaisiin eurooppalaista teollisuutta???. Lisäksi puolue haluaisi perua ne vähäisetkin eläkereformit, joilla maa on yritetty pelastaa muutoin varmalta perikadolta. Yksityistetyt valtionyhtiöt sosialisoidaan uudelleen ja riippumaton EKP otetaan demokraattiseen kontrolliin. Huh huh. Merkelin lisäksi taidetaan tarvita korkeampaakin apua; Luoja suojatkoon meitä hulluilta galleilta!
Toisaalta Saksa on avainasemassa EU:n akuuteimman ongelman ratkaisemisessa eli budjettisovun löytämisessä. EU:n suurimpana rahoittajana Saksa on vahva vaikuttaja nettomaksajien leirissä, joka vaatii EU-budjetin suhteellista pienentämistä. Mikäli Saksa tinkii linjauksestaan, muut seuraavat perässä. Valitettavasti budjetin suhteen tuore hallitusohjelma jatkaa edeltäjänsä virttä. Ei taida Merkel olla yhtä suuri eurooppalainen kuin edellinen CDU-kansleri Helmut Kohl, jolle Euroopan kokonaisetu meni aina Saksan lyhyen tähtäimen kansallisten intressien edelle.
Kolmanneksi Saksan pitää saada yskivä talouskoneensa kuntoon. Vaikka 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilla Saksan taloudellinen valta-asema on pienentynyt, Euroopalle on edelleen tärkeää, miten maalla menee. Tältä osin hallitusohjelma antaa toivoa paremmasta satsatessaan työllisyyden parantamiseen laskemalla epäsuoria palkkakuluja ja höllentämällä irtisanomissuojaa.
Suomen kannalta hallitusohjelma ei sisällä uutispommeja, ellei nyt sellaisena voida pitää EU:n isojen ja pienten jäsenvaltioiden tasapainon korostamista. Tämä Merkelin hallituksen linjaus on tervetullut, olihan Schröder toimintatavoiltaan varsinainen isojen poikien Euroopan ruumiillistuma. Toisin kuin Schröder, Merkel ei aio rakentaa pelkästään kahdenvälisiä suhteita myöskään Putinin Venäjän kanssa, vaan hallitusohjelmassa painotetaan muiden EU-naapureiden mielipiteiden huomioimista.
Aika näyttää, miten Merkel onnistuu. Toivottavasti ulkonaisesti sirot hartiat ovat poliittisesti leveät. |
|