Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Puhdasta energiaa ilman puhdasoppisuutta - Kaleva
18.08.2008

Suomen kaltaiselle maalle on tärkeää olla aktiivisesti mukana kansainvälisillä areenoilla. Kun globalisaatio syvenee ja meitä koskevat ongelmat ovat yhä enemmän samoja kuin koko maailman väestön, on luonnollista, että jatkamme panostusta yhteisten ratkaisujen muokkaamiseen omien etujemme ja osaamisemme pohjalta. EU on meille tässä työssä keskeisin foorumi.

Suomi on onnistunut saamaan äänensä kuuluviin EU:ssa paremmin kuin kokomme antaisi olettaa. Osaamme löytää liittolaiset, jotka kulloisessakin kysymyksessä ovat samoilla kannoilla kanssamme. Meillä on maine hyvänä ja luotettavana kumppanina. Olemme rakentavia neuvottelijoita, osaamme tehdä myönnytyksiä saadaksemme niitä vastavuoroisesti tarvittaessa. Näitä avuja meidän tulee hyödyntää jatkossakin. Kun olemme ajoissa liikkeellä, saamme tahtomme kyllä läpi.

Vaikka vahva unioni on kiistämätön etumme, meidän on kuitenkin pidettävä huolta, ettemme joudu yhteisiä sääntöjä luotaessa muita huonompaan asemaan. Päätöksenteossa 27 jäsenmaan kesken on väistämättä tehtävä kompromisseja. Meidän on kuitenkin tunnistettava ne kriittiset päätökset, joissa on laitettava kova kovaa vastaan ja puolustettava kansallisia etuja. Suomen tapauksessa vaatimuksemme ovat harvoin kohtuuttomia tai ylimielisiä.

Erityisesti tämä pätee energia- ja ilmastokysymyksiin. EU:lla on tilaisuus näyttää tietä ilmastopolitiikassa vain, jos ensin onnistumme luomaan yhteistä eurooppalaista politiikkaa sortumatta ylilyönteihin ja yksinkertaistamiseen. Valitettavasti tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että eräänlainen ilmastofundamentalismi on ohittamassa terveen järjen käytön aiheuttaen mahdollisesti mantereemme kannalta tuhoisia seurauksia. EU on niin innostunut omasta mallistaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, ettei se suostu näkemään muuta maailmaa ympärillään. Kyse on etenkin tavasta tehdä asioita, ei niinkään itse tavoitteista, jotka EU on asettanut kunnianhimoisiksi ja niin pitää ollakin.

Loppuvaalikauden suurin projekti, ilmasto- ja energiapaketti, joka määrittelee päästövähennysten ja uusiutuvan energian tavoitteet jäsenmaille, on luomassa Suomelle kohtuuttoman taakan. ??lähdimme aikoinaan 141-tuesta. Uusiutuvien energian lisäystavoitteiden ja päästökaupan vaatimusten negatiiviset talousvaikutukset uhkaavat olla moninkertaiset.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesikin eduskunnan ilmastopoliittisen keskustelun avauspuheenvuorossaan harvinaisen suorasanaisesti: ???Vaikka Suomi onnistuikin neuvotteluissa komission kanssa paketin sisällöstä mielestäni aika hyvin, komission Suomelle esittämät velvoitteet sekä päästöjen vähentämiseksi että uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat erittäin kovat. Ainakin ensimmäisen, mutta kenties vain ensimmäisen, toteutusvuosikymmenen aikana ne merkitsevät kansantuotteen kasvun hidastumista ja työttömyyden lisääntymistä.??? Siis vähemmän kasvua ja enemmän työttömiä. Ei hyvältä näytä.

Ongelma on, että huolimatta siitä, että EU:n yksipuolisten toimenpiteiden katastrofaalisista seurauksista eurooppalaiselle teollisuudelle ja tästä aiheutuvasta ns. hiilivuodosta ollaan tietoisia, Euroopassa ei olla antamassa joustoa omille toimijoille tietynlaisen puhdasoppisuuden nimissä. Tilanne voitaisiin välttää ja samat päästövähennystavoitteet saavuttaa, mikäli globaalissa kilpailutilanteessa elävä energiaintensiivinen teollisuus saisi päästökiintiönsä maksutta siihen saakka, kunnes kilpailijamaissa on sitouduttu vastaaviin tavoitteisiin. Tämän tulisi tapahtua jo hyvissä ajoin ennen Kööpenhaminan seuraavaa ilmastokokousta, sillä jokainen epävarmuuden päivä siirtää teollisuutemme investointipäätöksiä tuonnemmaksi ja nakertaa näin pikkuhiljaa Euroopan teollista infrastruktuuria.

Suomi on tehnyt työnsä hyvissä ajoin ennen muita. Nyt kuitenkin erityisesti energiaintensiiviselle perusteollisuudellemme ollaan päästöoikeuksien osalta luomassa kohtuuton taakka lisäleikkausvaatimuksilla, jotka eivät riittävästi ota huomioon jo tehtyä työtä. Näillä vaatimuksilla meitä uhkaa tilanne, jossa ostamme kiintiöitä "laiskemmilta" leikkaajilta. Päästöt eivät vähene, mutta suomalaiset kärsivät.

Sama koskee uusiutuvien energialähteiden lisäystavoitetta. Suomessa on jo tällä hetkellä yli 28 %:n uusiutuvien energialähteiden taso. Suuret jäsenmaat Saksa, Ranska, Britannia, Italia ja Espanja ovat EU:n keskiarvon eli 6,5 %:n alapuolella. Nyt meiltä vaaditaan lähes neljänkymmenen prosentin tasoa, joka tarkoittaa puutullien ja työvoiman kustannuspaineiden ristiaallokossa toimivalle suomalaiselle metsäteollisuudelle niin kovaa uusiutuvien lisäystä, että joudumme pian polttamaan tukkipuuta energiaksi.

Kokoomus julkisti viime viikolla näkemyksensä suomalaisesta energia- ja ilmastopolitiikasta, niin kutsutun ???Järkivihreän huoneentaulun???. Tässä poliittisessa linjauksessa lähdetään siitä, että nimenomaan todelliset päästövähennykset ovat ensisijainen tavoite; eivät keinot, joilla vähennyksiin päästään. Kaikkien päästöttömien energiantuotantomuotojen on oltava mukana ja päätöksiä tehtäessä on katsottava erityisesti eri vaihtoehtojen vertailukelpoista kustannustehokkuutta.

Suomi tekee ihailtavaa työtä EU:n vahvistamiseksi ja sitä on syytä jatkaa. Nyt on kuitenkin oikea aika lyödä nyrkkiä pöytään. Energia- ja ilmastopaketti käsitellään EU:n toimielimissä määräenemmistöpäätöksin, joten varsinaista veto-oikeutta ei Suomella ole. Teollisuutemme kilpailukyvyn säilyttämiseksi meidän on kuitenkin luotava veto-oikeutemme muiden akilleen kantapäistä - joko tässä tai jossain muussa kysymyksessä. Yhteistyön perimmäinen tavoite on kuitenkin lopulta oma etumme. Tällä kertaa sitä on vaadittava.
 
Takaisin etusivulle