Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
01.09.2008 Belgialainen asiakaspalvelu
29.08.2008 Strasbourg on turvallisuusriski
20.08.2008 Georgian tilanne.
17.07.2008 Prostituoituja urheilukansalle?
16.07.2008 Välinpitämättömät vanhemmat
15.07.2008 Belgia vieläkin sekaisin
11.07.2008 Harharetket
10.07.2008 Suomettunut europarlamentti
09.07.2008 Raskaus edelleen uhka naisen työuralle
07.07.2008 Suomalaisten EU-nihkeys
04.07.2008 Ruokakriisin syyt
03.07.2008 Internetin rajoittajat
02.07.2008 Kunniamurhaajat sopeutuvat
01.07.2008 Varjoja uudistussopimuksen yllä
30.06.2008 Kansainvälisen koulutuksen heikko arvostus
26.06.2008 Berlusconi jälleen elementissään
26.06.2008 Berlusconi jälleen elementissään!
23.06.2008 Zimbabwen vaalikriisi
20.06.2008 Euroskeptikoille itku pitkästä ilosta
18.06.2008 Laki tanssii yhden ukon tahtiin
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Kaapatut lapset
26.05.2008

Osallistuin tänään Helsingissä Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän tapahtumaan, jossa puhuin EU:n työstä lapsikaappausten torjumiseksi. Päivä on alun perin nimetty New Yorkissa vuonna 1979 koulumatkalla kaapatun Etan Patzin mukaan. Tapahtuma järjestettiin nyt Suomessa viidennen kerran.

Kaapatut Lapset ry myös julkisti vuosittaiset lapsikaappaustilastot ja lukujen mukaan lapsikaappausten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Erityisesti sellaiset tapaukset ovat lisääntyneet, joissa lapsi tuotiin muusta maasta luvatta Suomeen. Suomeen tuotiin lapsia ainakin viidestä maasta, erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista. Myös Suomesta vietiin aikaisempaa enemmän lapsia ulkomaille, nyt yhteentoista eri maahan. Lapsikaappaukset koskettivat viime vuonna Suomen osalta yhteensä yli viittäkymmentä lasta.

Suurimmassa osassa tapauksista kidnappaaja on toinen vanhemmista ja syynä on yleensä huoltajuuskiista. Ongelmallisimmissa tapauksissa toinen vanhempi on eri kulttuurista, mikä tekee tilanteen hankalaksi, sillä äidin ja isän roolit sekä huoltajuusjärjestelyt poikkeavat kovastikin maittain. Pohjois-Afrikka on juuri tällainen vaikea alue kulttuurierojen vuoksi.

Venäjän tapaukset ovat myös hankalia, sillä maan viranomaiset eivät aina toimi lainmukaisesti. Lasta on tästä syystä erittäin hankalaa saada takaisin. Venäjä ei myöskään kuulu 80 muun maan tavoin Haagin lapsikaappaussopimukseen, minkä vuoksi Venäjällä ole velvollisuutta avustaa lapsen etsinnöissä tai palauttamisessa.

Myös Suomen viranomaiset voisivat varmasti tehdä enemmän lasten löytämiseksi. Toimenpiteet lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi voisivat olla voimakkaammat. Esimerkiksi Kaapatut lapset -yhdistys on toivonut, että kaappausuhan alla elävistä lapsista voitaisiin luoda rekisteri. Tällöin olisimme valppaampia, kun lasta ollaan viemässä ulkomaille.

Olen tehnyt Euroopan parlamentissa kirjallisen kysymyksen EU-alueen kattavan tietokannan perustamisesta, johon lapsikaappausuhan alla olevan lapsen tiedot voitaisiin vanhempien aloitteesta tallentaa. Huhtikuun puolivälissä Euroopan parlamentissa keskusteltiin lapsikaappausten ehkäisemiseksi tarkoitetun hälytysjärjestelmän luomisesta EU:n alueelle ja parlamentin kannanotossa vaadittiin EU:n jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä kaapattujen lasten löytämiseksi. Yhdysvalloissa on jo käytössä "amber alert" -järjestelmä, joka välittää tiedon kaapatusta lapsesta raja- ja poliisiviranomaisille sekä tiedotusvälineille ja tällainen systeemi voitasiin varmasti käyttöönottaa meilläkin. Hälytysjärjestelmä tehostaisi etenkin lasten palauttamista, kun tieto kadonneesta lapsesta leviäisi yhdellä toimenpiteellä ympäri maailmaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kidnappauksen jälkeen ensimmäiset 72 tuntia ovat kaikkein kriittisimmät, joten ripeä toiminta on ensiarvoisen tärkeää lapsen palauttamisessa terveenä vanhemmilleen.
 
Takaisin etusivulle