Nuorisoystävällinen Euroopan unioni - Vaikute
16.05.2008
Jokainen on varmasti kuullut perinteisen valitusvirren siitä, kuinka nykynuoria ei kiinnosta politiikka, vaikuttaminen eivätkä edes omat kansalaisoikeudet. Nuorten vähentynyttä kiinnostusta päivitellään tuon tuosta niin mediassa kuin ikäihmisten kahvipöytäkeskusteluissakin. Väitän kuitenkin, ettei tilanne suinkaan ole niin paha kuin mitä erinäisiltä suunnilta kuuluvan moralisoinnin perusteella voisi päätellä. Tosiasiassa nuoria kiinnostaa vaikuttaminen hyvinkin paljon: ainakin parlamenttipostiini saamieni yhteydenottojen perusteella nuoret ovat pikemminkin niitä, joille ei riitä pelkkä tieto omista oikeuksistaan, vaan jotka haluavat myös hyödyntää niitä.
Modernia aikakautta seuraaville nuorille Euroopan unioni tarjoaakin huomattavan paljon kanavia kansainvälistyä ja vaikuttaa. Ensinnäkin, harjoittelu ja opiskelu 27 jäsenmaan unionissa on nykyään hyvin helppo tapa päästä näkemään elämää oman kotimaan ulkopuolella jo nuoresta pitäen. Tätä varten unionilla on muun muassa Erasmuksen ja Sokrateksen kaltaisia nuoriso-ohjelmia, jotka tähtäävät etenkin nuorten kansainvälistymisen tukemiseen. Erasmus on korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Sillä pyritään yhtenäistämään Euroopassa suoritettuja tutkintoja ja siten helpottamaan opiskelemista sekä työskentelemistä muissa EU-maissa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility) puolestaan toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia sekä tarjoaa stipendejä ja rahoitusta Euroopan uusista ulottuvuuksista kiinnostuneille kansalaisille.
EU tarjoaa siis nuorille mahdollisuuksia niin sanotusti aitoon eurooppalaisuuteen - jäsenmaiden väliset maantieteelliset rajat tulisikin nähdä enemmän vain keinotekoisina maamerkkeinä kuin konkreettisina raja-aitoina. EU:n tasolla järjestettävät ohjelmat pyrkivätkin turhien rajojen rikkomiseen ja unionialueen laajaan yhtenäistämiseen. Koulutus- ja työskentelymahdollisuuksien lisäksi EU:lla on myös oma, vuosille 2007-2013 keskitetty nuorisotoimintaohjelmansa, Youth in Action, jonka tavoitteena on edistää alle kolmekymppisten nuorten aktiivisuutta ja nuorten eurooppalaisten välistä yhteistyötä. Se on jatkoa kolmelle aiemmalle nuorten osallistumiseen tähdänneelle ohjelmalle, joista ensimmäinen lanseerattiin jo 1980-luvun lopulla. Ohjelmien tarkoituksena on saada nuoret entistä enemmän mukaan kansalaistoimintaan, vapaaehtoistyöhön, Euroopan ja lähialueiden rajat ylittäviin yhteistyöprojekteihin sekä tukea nuorten työllistämistä.
Nuoret ja nuorisojärjestöt ovat ohjelmissa keskeisessä roolissa ideoimalla itse omat projektinsa. Ohjelmien päämääränä on ollut rikkoa vanhempien sukupolvien keskuudessa vallitsevia ennakkoluuloja vastuuttomista ja passiivisista nuorista ja antaa nuorille mahdollisuus itse kertoa, mitä he tulevaisuudeltaan haluavat.
EU:lla on lukuisia muitakin vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä ohjelmia, jotka pyrkivät kaikki palvelemaan nuoria tulevaisuuden toivojamme. Yksittäisissä jäsenmaissa on lisäksi vuosittain järjestetty erinäisiä, suurempia ja pienempiä nuorisotapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on ollut koota yhteen nuoria Euroopan eri maista pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan ja kertomaan näkemyksiään unionin politiikasta. Tänä vuonna on järjestetty muun muassa noin 150 hengen massiivinen nuorisotapaaminen nykyisessä puheenjohtajamaassa, Sloveniassa. Lisäksi tänä vuonna halutaan erityisesti painottaa nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden merkitystä ja vuotta 2011 esitetään vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Uskallankin väittää, että nimenomaan eurooppalaisilla nuorilla on nyt enemmän mahdollisuuksia kuin kenelläkään muulla!
EU ei tarjoa nuorille lukuisia vaikutuskanavia turhaan, vaan sillä on oma lehmä ojassa: yhteisömme tulevaisuus lepää pitkälti nykynuorten harteilla. Nuorilla on vastuu EU:n tulevaisuudesta ja valta ohjata kehitystä haluamaansa suuntaan. Nuoret voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, jatkaako EU ???herrojen eliittiprojektina??? vai luodaanko unionista yhtenäinen ja aktiiviseen kansalaiskeskusteluun pyrkivä arjen foorumi. On selvää, että ilman nuorten aktiivista panosta unioni nähdään jatkossakin etäisenä, ylhäältä ohjaavana voimana, jonka tahtotiloihin ei tavallinen ihminen voi juurikaan vaikuttaa. Tällainen kehitys sotisi pahasti EU:n rauhan ja vakauden turvaamiseen tähtääviä perusarvoja vastaan ja olisi unionin tulevaisuuden kannalta suorastaan tuhoisaa.
On toki selvää, että kaikkia nuoria ei ehkä houkuttele ura visionäärisenä europarlamentaarikkona tai edes komission hyväpalkkaisena virkamiehenä - ei tarvitsekaan. Europolitiikassa pätevät pitkälti samat säännöt kuin kotimaan politiikassa: täälläkin kansalaisvaikuttamiseksi riittää, että vähintäänkin ilmaisee mielipiteensä sitä kysyttäessä - esimerkiksi äänestämällä parlamenttivaaleissa. Valitettavasti kuitenkin joka viides vuosi järjestettävien europarlamenttivaalien äänestysprosentit ovat perinteisesti olleet valtaosassa jäsenmaita hävettävän alhaisia Suomessakin päästiin viime vaaleissa vaivaiseen neljäänkymmeneen prosenttiin. Näyttääkin siltä, että usein ei tulla edes ajatelleeksi, mitä äänestämättä jättäminen loppujen lopuksi merkitsee: olemalla hiljaa tullaan samalla luovuttaneeksi vapaaehtoisesti pois jokaiselle kansalaiselle kuuluva, perustavanlaatuinen vaikuttamisen oikeus. Passiivisuus on myös kova isku demokratialle, koska se osoittaa epäluottamusta kansalaisvaikuttamista kohtaan.
Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, nuorissa on tulevaisuus. Seuraavat europarlamenttivaalit ovat jo ovella ja nuorten tehtävänä on nyt näyttää esimerkkiä kunnon kansalaisaktiivisuudesta: osoitetaan, että nuoria kiinnostaa aidosti unionin tulevaisuus ja he ovat myös valmiita näkemään vaivaa sen eteen. Te olette keskeisessä asemassa uudenlaisen Euroopan rakentamisessa - nyt tehtävänne onkin kertoa, minkälaista Eurooppaa haluatte olla luomassa! |
|
