Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Itämeren alue toimii - Forum24
02.05.2008

Meidän suomalaisten on turha mennä merta edemmäksi kalaan hakemaan esimerkkejä siitä, miten EU:n sisämarkkinoiden perustavia vapauksia pitäisi hyödyntää. Perussopimuksiin kirjattu tavoite ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta toteutuu paremmin kuin kenties missään muussa kolkassa Eurooppaa kotoisen Itämeremme alueella.
Liikkuvuus myös tuottaa tulosta: Alueen tiiviisti linkittynyt talous lisää kaikkien hyvinvointia.

Itämeren alue on todiste EU:n onnistuneesta laajenemisesta ja suotuisista talousvaikutuksista. Baltian maiden ja Puolan liityttyä jäseniksi Itämeren alue on kehittynyt yhdeksi suureksi markkinaksi, joka vetää sijoituksia puoleensa.
"Uudet" EU:n jäsenmaat pitävät vauhtia yllä. Baltian maiden dynaaminen liiketoimintaympäristö ja terve verokilpailu pitävät talousvirettä yllä koko Itämeren alueella. Maailman pankin mukaan Itämeren alueelle, lukematta mukaan Saksaa, virtasi ulkomaisia investointeja 33,56 miljardia dollaria vuonna 2005. Luku ei jää paljoa jälkeen tilastoa johtavasta Kiinasta.
Baltian maiden taloudet täydentävät toisiaan, toisin kuin esimerkiksi Välimeren alueella. Työmarkkinalainsäädäntö on joustavaa ja väestö koulutettua. Pohjoismaiden työvoimaa kaipaavat markkinat ovat saaneet uutta verta Itämeren eteläpuolelta. Myös yritykset liikkuvat ja ovat osaltaan pitäneet yllä tervettä uudistuspainetta alueen työmarkkinoilla.
Suomi hyötyy Baltian imusta monin tavoin.
Yhteinen markkina on kantanut hedelmää muun muassa yhteispohjoismaisen pörssin OMX:n muodossa. Sen markkinaosuus Baltian alueella oli eittämättä tärkeä motivaatio Nasdaqin OMX:aa kohtaan osoittamaan kiinnostukseen. Globaalit mitat täyttävä Nasdaq-OMX tarjoaa jatkossa pohjan Itämeren alueen talouden kehitykselle. Se luo yhden suuren kauppapaikan, jonne alueen yritykset voivat suunnata hakemaan
pääomia. Samalla, osin kiitos EU:n tuoreen arvopaperimarkkinalainsäädännön, pääomamarkkinoiden
läpinäkyvyys ja likviditeetti lisääntyy.
Itämeren talousmenestys kertoo jaetuista intresseistä ja yhteistyön tuomista eduista. Itämeren mailla on potentiaalia ja syytä pyrkiä malliksi muille myös muilla alueilla. Tämä vaatii yhteisten etujen tunnistamista ja niiden ajamista yhdessä myös EU:ssa. Polttava tarve on esimerkiksi toimille yhteisen merialueemme puhdistamiseksi. Ponnisteluihin olisi saatava mukaan myös muut. Itämeren arvioidaan olevan maailman saastuneimpia merialueita, joten alueen ympäristötoimien priorisoinnille EU:ssa on painavia syitä.

Ilman yhteistä rintamaa muiden EU-maiden mielenkiinnon herättäminen on kuitenkin epätodennäköistä. Lupaavia merkkejä on jo: Kokoomusmepit saivat aloitteellisuudellaan ja houkuttelemalla asialle laajaa tukea europarlamentilta komission valmistelemaan Itämeri-strategian. Ruotsi ottaa ko. strategian yhdeksi puheenjohtajakautensa pääpainopisteistä. Esimerkiksi tutkimuksessa Itämerta on jo lupaavasti saamassa erityisprojektirahoitusta.
Toinen kuuma kysymys, jossa yhteinen historiamme antaa meille aihetta aktiivisuuteen, on EU:n suhde Venäjään.
Tässäkin avain on saada muut EU-maat mukaan yhteiseen politiikkaan. EU:n on onnistuttava luomaan yhteinen linja sekä energiakysymyksissä että ulkopolitiikassa, mikäli näitä kahta voi pitää eri asiana. Yksin ei ainoakaan EU-maa ole enää ulkopoliittinen voimakeskus. Itämeren mailla on luonteva tehtävä saada muillekin perille, että yhteisen äänen tehostaminen olisi yhteinen etumme.
Naapurimaamme ovat osoittaneet olevansa EU:n ykkösrivin jäseniä. Meidän on syytä pitää mielessä, kuinka hyviä yhteistyökumppaneita vierestämme löytyy ja tehdä yhteinen menestyksemme ilmeiseksi myös muille.
 
Takaisin etusivulle