Harvard
29.04.2008
Olen jälleen kerran totaalisen hurmaantunut Harvardin hengestä. Yövyn ystäväni Anun ja perheensä luona viiden minuutin kävelymatkan päästä Harvard Squarelta viehättävässä vanhassa puutalossa. Ensimmäinen yö Atlantin takana on tuttuun tapaan aika rauhaton. Pari kertaa herään puhelimen soittoon aamuyöstä ja klo seitsemän aikaan säntään lenkille Charles-joen rantapolulle pienessä kevätsateessa. "Aamukaste" ei kuitenkaan pilaa tunnelmaa, päinvastoin. On jotenkin älyttömän ihanaa juosta kauniissa ympäristössä, ihailla arkkitehtuuria, katsella joukkuesoutajia joella ja nauttia paikan ilmapiiristä. Syön aamiaista Faculty Clubilla komission täällä vierailevan fellown Timo Summan kanssa ja sitten läksimme kävelykierrokselle kampukselle. Kymmenen jälkeen tapaan Center for European Studies -ohjelman proffat Richard Cooperin ja Karl Kaiserin, jotka ovat molemmat alansa guruja. Keskustelemme niitä näitä maailman menosta, teen viime hetken muutokset puheeseeni (luovun mm. noin 40 slaidia käsittelevästä powerpoint-esityksestäni kokonaan a päätän pitää puheen täysin ilman papereita). Sitten onkin aika siirtyä seminaarihuoneeseen, jonne puhettani kuuntelemaan tulee hyvin sekalainen joukko EU:sta kiinnostuneita tutkijoita. Suurin osa on post graduate -vaiheen ihmisiä, joukossa on muutama vieraileva fellow ja onpa joukkoon löytänyt myös eräs suomalainen Harvard Law Schoolissa opiskeleva nuorimies, jota en kyllä tunnista suomalaiseksi ennen kuin hän tulee parituntisen keskustelutilaisuuden päätyttyä minua tervehtimään. Kaikki menee hyvin ja kuulijat ovat kovin kiinnostuneita EU:n nykytilasta. Kysymyksiä tulee paljon ja meinaamme mennä yliajalle. Saan myös uuden kutsun, vierailla ensi kerralla Kennedy Schoolin puolella.
Kaiken kaikkiaan vierailu on antoisa. Maaseudun Tulevaisuuden Ilkka Luukkonen toteaa tänään julkistetuissa eurovaali"roknooseissaan" minun haaveilevan Harvard-sapatista. Oikeassa Ilkka on. Tämän päivän jälkeen mieli tekee tänne pian uudestaan. Ainakin jossain vaiheessa elämää. |
|