Arvojohtajan arvovalinta
18.04.2008
Presidentti Tarja Halonen jaksaa ihmetyttää ohjelmavalinnoillaan. Aikaisempina vuosina hän on aiheuttanut kummastusta osallistumalla toukokuussa voiton päivän juhliin (joissa juhlitaan Neuvostoliiton voittoa Saksasta toisessa maailmansodassa), mutta kieltäytymällä osallistumasta suomalaisveteraanien vastaaviin talvi- ja jatkosotaa ja sen uhreja muisteleviin tilaisuuksiin. Osaa näistä valinnoista on voinut hyvällä tahdolla pitää vain sattumana, vaikka onkin yleisessä tiedossa, kuinka myötämielisesti nykyinen presidenttimme on aikanaan Neuvostoliittoon suhtautunut. Mutta se oli eri aika - nyt viimeistään pitäisi myöntää virheet ja katsoa sopuisasti eteenpäin. Jokaisen.
Mutta ei! Tarja Halonen on valinnut taas puolensa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta kansalaissotamme kauheuksista ja kansamme kahtiajaosta punaisiin ja valkoisiin. Tätä muistellaan nyt eri tilaisuuksissa, minkä tiimoilta presidentti Tarja Halonen aikookin pitää muistopuheen SAK:n järjestämässä punavankien muistotilaisuudessa Tammisaaressa. Ei siinä mitään, tilaisuus on tärkeä, mutta ongelma on, että samalla hän kieltäytyy tervehtimästä sodan valkoisen osapuolen muistojuhlaa Finlandia-talolla...
Ilta-Sanomien mukaan presidentti ei ole osallistunut vielä yhteenkään vuoden 1918 sodan voittajien eli valkoisten muistotilaisuuteen. Epäselvää on, aikooko hän edes. Historiantutkija Martti Häikiö toteaa, että jos punaisten tilaisuus on ainoa 1918 liittyvä tapahtuma, johon presidentin osallistuu, on kyse arvovalinnasta. Totta kai se on! Oma vastaukseni presidenttinä olisi selvä - osallistuisin totta kai molempiin tilaisuuksiin! Presidenttinä kokisin sen velvollisuudekseni, sillä molempien puolten historia on Suomen historiaa. Suomalaisia kuoli molemmilla puolilla linjoja.
Mahdollisuuksia monipuoliseen osallistumiseen aivan varmasti olisi, tilaisuuksia järjestetään Suomessa varmasti kymmenittäin tänä vuonna. Esimerkiksi aivan vasta järjestettiin Tampereella suuri tuhansia ihmisiä paikalle kerännyt muistotilaisuus, jossa mm. nykypäättäjät osallistuivat muistokulkueeseen vuoden 1918 rooleihin asettuneina värirajat ylittäen - kokoomuslaisia punaisiksi pukeutuneina ja toisinpäin. Viesti sodan ratkaisutaistelujen kaupungista oli selvä: ei enää jaottelua punaisiin ja valkoisiin, häviäjiin ja voittajiin, vaan kaikki yhdessä eteenpäin.
90 vuoden jälkeen kenenkään suomalaisen ei pitäisi enää valita puoltaan. Sotaa ei pidä unohtaa, muttei enää pidä vanhoja liiaksi kaivellakaan. Keskustelua on nyt käyty juuri sen vuoksi, että vanha jako punaisiin ja valkoisiin on osalle suomalaisista edelleen kipeä ja jopa sukuja jakava asia, vaikka vuoden 1918 jälkeen suomalainen historia kuroikin paljon tätä jakoa yhteen. Historia on aina syytä muistaa, mutta vihan syyt on varmasti kuopattu jo aikaa sitten. Enää ei ole viisasta tarkoitushakuisesti valita puoltaan tai haastaa riitaa. Varsinkaan kansakunnan johtajan, jonka pitäisi eturintamassa tuoda ihmisiä yhteen!
Luonnollisesti presidentin kanslia kiistää, että kyseessä olisi poliittinen valinta ja valkoisten perinnejärjestöjen hylkiminen. Nämä jatkuvasti presidentin taustaa mukailevat valinnat eivät kuitenkaan voi olla sattumaa. Tuntuu, että presidentti haluaa vaalia vain punaisten historiaa ja unohtaa toisen puolen kansasta kokonaan. Tarja Halonen kampanjoi vaaleissa haluavansa olla koko kansan presidentti ja arvojohtaja. Hän ei näköjään haluakaan olla kuin puolen kansan presidentti, mutta omat arvonsa hän on kyllä ilmaissut hyvinkin selkeästi. |
|
