Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Lisää päivän vihastuksia
Pvm Otsikko
01.09.2008 Belgialainen asiakaspalvelu
29.08.2008 Strasbourg on turvallisuusriski
20.08.2008 Georgian tilanne.
17.07.2008 Prostituoituja urheilukansalle?
16.07.2008 Välinpitämättömät vanhemmat
15.07.2008 Belgia vieläkin sekaisin
11.07.2008 Harharetket
10.07.2008 Suomettunut europarlamentti
09.07.2008 Raskaus edelleen uhka naisen työuralle
07.07.2008 Suomalaisten EU-nihkeys
04.07.2008 Ruokakriisin syyt
03.07.2008 Internetin rajoittajat
02.07.2008 Kunniamurhaajat sopeutuvat
01.07.2008 Varjoja uudistussopimuksen yllä
30.06.2008 Kansainvälisen koulutuksen heikko arvostus
26.06.2008 Berlusconi jälleen elementissään
26.06.2008 Berlusconi jälleen elementissään!
23.06.2008 Zimbabwen vaalikriisi
20.06.2008 Euroskeptikoille itku pitkästä ilosta
18.06.2008 Laki tanssii yhden ukon tahtiin
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Isien oikeudet?
02.04.2008

Luin tänään Hesarista karmivan jutun suomalais-norjalaisesta huoltajuusriidasta. Jutussa kerrottiin helsinkiläismiehestä, jonka 12-vuotias tytär on yhä Norjassa, vaikka mies on saanut lapsen yksinhuoltajuuden Suomessa.

Alun perin tytön huoltajuus oli hänen suomalaisella äidillään, mutta tytär huostaanotettiin vuonna 2002 äidin päihteidenkäytön takia. Tytön ollessa kuusivuotiaana lomailemassa äitinsä luona, äiti vei lapsen Osloon ja sille tielle tyttö jäi. ??iti ei kuitenkaan kyennyt huolehtimaan lapsestaan Norjassakaan, vaan tytär sijoitettiin lastenkodin kautta norjalaiseen sijaisperheeseen. Koko tämän ajan lapsella oli kuitenkin isä Suomessa.

Nyt äiti on palannut Suomeen ja isälle on myönnetty yksinhuoltajuus. Isä uskalsi hakea huoltajuutta, kun äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen pienen poikalapsensa heitteillejätöstä. (Tämä tarina pensaaseen jätetystä vauvasta oli myös järkyttävää luettavaa.) Tytär asuu edelleen Norjassa sijoitusperheessä, nyt jo neljättä vuotta.

Lapsen pallottelu perheestä toiseen ei tietenkään ole lapsen edun mukaista ja mitä kauemmin lapsi sijoitusperheessä asuu, sitä hankalampi häntä on palauttaa biologiselle vanhemmalleen. Siksi näissä asioissa tulisi viranomaisten reagoida nopeasti.

Viranomaisten työ ei tässä tapauksessa ole toiminut, ei Suomessa eikä Norjassa. Isän oikeudet sivuutettiin kokonaan. Norjassa tapahtuneissa oikeus- ja tuomioistuinkäsittelyssä isää ei missään vaiheessa pidetty osapuolena koko jutussa. Suomalaiset viranomaiset eivät myöskään vaatineet lapsen palautusta isälleen Suomeen. Isä onkin tehnyt suomalaisten sosiaaliviranomaisten toiminnasta valitukset. Ongelma on kuitenkin nyt Norjan viranomaisten käsissä, koska ei ole varmaa, päteekö isälle Suomessa myönnetty huoltajuuspäätös Norjassa. Suomen on nyt saatava Norja tunnustamaan isää puoltava huoltajuuspäätös Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisesti.

Yleisellä tasolla on valitettavaa, että vieläkin tuntuu olevan melkein käytäntönä sivuuttaa isä lasten huoltajuudesta ja sijoituksista päätettäessä. Isien asema on kuitenkin onneksi huomattavasti parantunut aiemmasta. Isät laittavat oikeusprosesseja vireille jo lähes yhä usein kuin äidit ja voittavat huoltajuusriidat kolmasosassa tapauksista.

Kuitenkin ilmassa on vieläkin vanhakantaista ajattelua, että lapset ovat automaattisesti äidin velvollisuus ja myös oikeus. Aivan kuin isä ei voisi olla hyvä vanhempi, joissain tapauksissa jopa parempi kuin äiti.

Neuvoston asetuksessa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden
tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lapsen huoltoa koskevissa
asioissa todetaan selkeästi, että lasten huoltajuuskysymyksissä tulisi aina heijastua ensisijaisesti lapsen etu. Myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa suojataan lasten perusoikeuksia. Eikö lasten etuun ja perusoikeuksiin kuulu juuri se, että lapselle nimetään kaikissa tilanteissa paras mahdollinen huoltaja? Ainakaan tässä kyseisessä suomalais-norjalaisessa huoltajuusriidassa tämä periaate ei toteutunut.

Lasten oikeuksia ja huoltajuuskysymyksiä on käsitelty myös useissa parlamentin valiokunnissa. Muun muassa naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta, jossa olen jäsenenä, on vaatinut lasten oikeuksien parempaa huomioimista laatimissaan mietinnöissä ja lausunnoissa. Lisäksi Ranska on ehdottanut jo muutama vuosi sitten lapsikaappausten sääntelyä EU:n laajuisella lapsikaappausrekisterillä, josta jätin itse kirjallisen kysymyksen tämän vuoden alussa. Etenkin isien oikeudet kansainvälisissä lapsikaappauksissa ovatkin edelleen hyvin heikot ja vaativat selkeää parantamista. Parlamentin vetoomusvaliokunnassa on puolestaan viime vuonna käsitelty useampia huoltajuuskiistoja, ja nyt kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa laaditaan lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa.

Valiokuntakäsittelyjen laajuus kertoo siitä, että parlamentissa koetaan selkeästi tarvetta kehittää lasten oikeuksia koskevaa sääntelyä. Isien oikeudet liittyvät suoraan lasten edun parempaan huomioimiseen, joten korostamalla lasten oikeusturvaa myös isien asema huoltajuus- ja lapsikaappausasioissa paranee. Nyt onkin tärkeää, että siirrymme sanoista tekoihin: päätökset on tehtävä aidosti lasten näkökulmasta katsoen ja vanhat konservatiiviset perheasenteet unohtaen!
 
Takaisin etusivulle